Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
121»
muotoa, määrätyn suuruisten puiden harsintaa.
Seudut-täinen ja ryhmittäinen harsinta sitävastoin on paljoa
tarkempi, kuin se laatu lohkohakkausta. jola meillä ylipäänsä
käytetään. Meillä nimittäin on lohkohakkausta
sovellutettaessa menetelty niin, että metsä, huomioon ottamatta
ikäluokkain sijoitusta ja menekkisuhteita, tahi metsänomistajan
puuaineksen larvetta, jaetaan määrättyihin, kasvullisen
metsämaan suhteen vhdenkokoisiin osiin, n. k. aikakautisiin
lohkoihin. Kussakin näistä aikakautisista lohkoista tulee
hakkauksen jalkua 10—2(1 vuotta, minä aikana koko ala on
hakattava, jota vastoin muu metsä kokonaisuudessaan
tavallisesti jätetään koskemalla. Se aikakautinen lohko, johon on
joutunut suurin ala hakattavaksi kypsynyttä metsää, 011
ensi-mäiseksi merkitty, jossa siis hakkauksen tulee alkaa, ja
samoilla perusteilla on määrätty toinen, kolmas j. n. e.
aikakautinen lohko aina 10U ;’i 14U vuuteen eteenpäin.
K1111 tietää, kuinka säännöttöminä ja sekajärjestyksessä
metsiköt luontaismelsissä esiintyvät, on käsittäminen, ellei
tuollainen menettely ole järkiperäistä, ja se, jolla on edes
vähinkin kokemus melsänjaossa, on huomannut, miten
mielivaltaisesti aikakautisten lohkojen järjeslysnumeroita on
täytynyt määrätä. Tuskinpa milloinkaan voilanee välllää, ettei
vanhoja eli kestämättömiä melsiköilä tule myöhempiin
aikakautisiin lohkoihin ja nuoria sekä keski-ikäisiä taasen
eusi-mäisiin. Tosin kyllä 011 oikeaksi tunnuslettu periaatetta
..metsikköjen siirtämisestä", mutta käytännössä on sitä itse
asiassa varsin vähäisen toteutettu pelosta saattaa
epäjärjestystä jakoon, varsinkin kun sellainen menettely ei ole
sopusoinnussa itse jakotapaan. Seuraus siitä on ^e, että
määräaikana hakattavaksi määrätty melsäosa ei vastaa metsän
todellista tuotantoa ja yhlä vähäisen se tyydyttää vaatimusta
metsikköjen järkiperäisestä käsittelemisestä kuin
metsänomistajan puuainestarvetta.
On tahdottu tämän jakotavan yksinkertaisuutta esittää
sen hyvänä puolena, eikä kiultäiLkään voi, että se osaksi
tottakin on, kun on metsä haaskaukselta varjeltava, kuten
kruunun virkataloilla on laita. Mutta silloin katsoLaan enempi
muita, kuin puhtaasti metsänhoitollisia periaatteita.
Kun metsä 011 säännötön, järjesteltyä
ikäluokkasijoi-t us t u vailla, on päivän selvää, että yllämainittujen
periaatteiden pohjalle rakennetun „lohkojaon" täytyy tulla kuollut
ja kankea, mikä ei katso metsän eikä metsänomistajan
vaatimuksia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
