Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
121»
näkyi) olival silloin olleet laajassa siemennys-asemassa
(0,4—0,5). Vaikka 25 vuolta oli kulunut siitä kuin
valaistus oli tehty, eivät kuuset olleet ehtineet täysin toinlua.
Osaksi olivat kuivuneet, osaksi olivat jo alkaneet sisältä
mädätä, ja loput oli aivan arveluttavaa laatua. Vaikka
metsikkö, kuten sanoin, oli 70 vuoden ikäinen, olivat puut niin
heikkoja, että vain vähempi määrä niitä taidettiin aidaksiksi
käyttää. Sellaisissa metsiköissä on alikasvu hakkauksen jälkeen
hävitettävä ja uusi kasvu kylvöllä tai istui uksella hankittava.
Job kaskeamista siihen voi yhdistää, on sitä suosittaminen
siitäkin syystä, että sen kaulia saatu tulo lasoitlaa
viljelys-kustannukset. Varsin tärkeätä on siten kasvatetuissa
metsiköissä toimittaa apuharvennuksia, varsinkin silloin, jos
kaskeamisen kautta halutaan muuttaa entinen koivikko
havu-metsiköksi, sillä palaneista kannoista kasvaa jo toisena tahi
kolmantena vuonna esille runsaasti versoja, ellei puut ole
olleet kovin vanhoja, ja nämät versot nopeasti kehittyvät
ja tukehduttavat tahi varjostamalla surkastuttavat
neulas-puiden taimet. Tällaisten harvennusten hyöty isyys, vaikkei
siinä saatua puuaineita saataisikaan myydyksi, ilmenee
siitäkin, että vastaisessa tapauksessa viljelysten tarkoitus
kokonaan menisi mitättömiin. Pornaisten, Loitnalan ja
Korpiselän hoitoalueissa, Viipurin tarkastuspiiriä, löytyy 40—50
vuotisia lehtimetsikköjä hyvin laajalti. Jos näitä lähemmin
tarkastaa, huomaa että useimmat niistä ovat syntyneet
aikaisemman kaskeamisen jälkeen; sen saattaa nähdä
renkaan-nraotoisesti yltympäri lovelle hakatuista kelopetäjistä, joita
siellä täällä on jälellä pystyssä muistomerkkeinä vanhain
aikain tavasta raivata uudisviljelyksiä. Aivan harvoissa
tapauksissa on mänty voinut pysytellä koivun rinnalla; vaan
koivu on kasvanut useimmiten ohi ja kokonaan syrjäyttänyt
männyn sekä jättänyt kuusen alikasvuiseksi, jotenka
viimemainittu usealla seudulla on saanut melsäilijiille inhottavan
kasvumuodon, jota kansa sattuvasti kyllä nimittää „rigeikkö".
Jo aikaisemmin on huomautettu, että metsikköjen
uudistus viljelyksen kantta, lukuunottamatta kaskeamista, käy
liian kalliiksi voidakseen yleisemmin lulla kruunun metsissä
käytäntöön. Ja kuitenkin on sitä keinoa usein pakko
käyttää viimeisenä mahdollisena, jos mielii saada kelvollista
uutta kasvua, sillä niissä vanhoissa samanikäisissä
metsiköissä, joissa hakkausta enin toimitetaan, puuttuu usein
kelvollista uutta kasvua. Kaksi keinoa silloin on — joko
metsänviljelyä tahi uudistusta siemenpuita jättäen käyttää.
Kokemus virkataloilta, joissa jälkimmäistä uudistustapaa enin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
