- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / Sextonde Bandet. Första-Tredje häftet /
150

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

121»

Hra Norblad. Luonnollisinta olisi vaatia säädeltyä
takausta ennen huutokauppaa, multa jos vakuussumman
pitää lulla kysymykseen, niin sen tulisi olla ainakin 25 pros.
minimihinnasta. 25 penniä rungolta on aivan liian vähän,
ja 500 markkaa on paljasta ivaa. Puhuja sanoi, ellei hän
koskaan ole kuullut, että ulkomailla niin vähiä summia olisi
vakuutena määräily.

Hra TF. Penttiin. Kokouksessa lieneV se mielipide
yleisenä, ettei niin pieni vakuus, kilin 500 markkaa, voi
estää luonnotonta kilpailua. Toiselta puolen on
ostohalui-sen, joka on edempää kotoisin, erittäinkin ulkomailla,
vaikeata hankkia pätevä takaus vierailla seuduilla. Siinä
tapauksessa olisi silloin parasta, ellei takausta aseteta, että
ostaja vakuutena ennen huutokauppaa maksaa 50 penniä
rungolta, multa ci määrättyä prosenttia runkohinnasla,
koskapa hän ei edeltäpäin voi tietää minimihintaa.

Hra Snellman huomautti, ettei takausmiehen tarvitse
olla huutokaupan pitäjälle tunnetun, kunhan vaan hänen
pätevyytensä on notarius publicus’en todistama.

Hra Juselius puolsi määrättyä prosenttia, koska ostaja
edelläpäin tutkii metsän ja siis sen nojalla voipi arvata
todennäköisen miriimihinnan, sekä sen nojalla laskea
vakuus-summan. Puutavarain hinnathan vaihtelevat vuosittain, ja
ovathan sellaisetkin puutavara-erät, jotka samana vuonna
tulevat mvytäviksi, hyvin eri hintaisia, riippuen metsän
sijoituksesta ja laadusta. Kohtuutontahan silloin olisi, että
kahdesta yhtä suuresta puutavara-erästä anneltaisiin yhtä suuri
vakuussumma, vaikkakin loinen olisi toista kahta vertaa
kalliimman arvoinen. Tältäkin näkökannalta olisin
vakuus-summan laskuperustuksena tietty prosenttiluku edullisin, joka
mahdollisimman tarkasti on suhteellinen hintaan.

Hra Lagerblad huomautti, että kysymys koskee
vakuus-summan keksimistä, joka epäterveellistä keinottelukilpailua
estää, sekä ellä vakuussumma on maksettava ennen kuin
huutotarjoukset tehdään.

Hra Sandberg. Minimihinta olisi
huulokauppakuulu-tukseen panlava.

Hra Norblad. Prosenttiluvun mukaan laskeminen on
helppoa. Kullakin ostajalla tulee myös olla riittävä
vakuussumma varalla.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:39:20 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/16/0158.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free