Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
100
Kun tämä arvo pannaan kaavaan
A. = - —55— —t–(M + V), saadaan
l,opk-m v
= (000 + 180 + 22,52 + 16,66) 0,30656 — (22,52+ 16,66)
= 251,13 39,18 = Smkaa 211,ns.
Kun sama arvo pannaan kaavaan
Ak = (M + V + u) l,o p m — (M + V + Sa,n l,o p ra-11), saadaan
= (22,52+ 16,66 + 20) 5,8916 —(22.52 + 16,66 + 97,53)
348,66 — 136,71 = Sm/taa 211,an.
eli aivan sama tulos.
Jos siis käytetään kiertoaikaa k vastaava talousarvoa
maalle ja sivutulot, jotka sisältyvät sanottua arvoa laskiessa,
luokitellaan niin, että ainoastaan ne, jotka on saatu ennen
vuotta m otetann laskuun kustannusarvoa määrätessä ja
ainoastaan ne sivutulot, joi ka saadaan jälkeen vuoden m
kas-voksen vastaista arvoa laskiessa, niin on yhden tekevä
kumpaa laskutapaa käytetään, sillä molemmat vievät samaan
päämäärään.
Kustanusarvo on subjektivinen arvo, joka ainoastaan on
merkityksestä metsänomistajalle. Se näyttää hänelle
metsätaloutensa tuottavaisuuden verrattuna niihin arvoihin, jotka
saadaan kohta nykyisen puumäärän rahaksi muuttamisesta
paikkakunnallisten hintojen mukaan, tahi myös niihin
arvoihin, jotka samojen hintojen mukaan voidaan laskea kaupassa
mieluimmin käyville puutuotteille k ikäisenä. Kustannusarvo
voi olla joko suuri tai pieni näihin verraten, ei missään
tapauksessa se kumminkaan voi olla mittana saatavasta
hinnasta, jonka määrävät muut seikat puumarkkinoilla.
Vastainen arvo on sitävastoin objektivinen, sillä se on mittana
sille hinnalle, mikä nuoremmasta metsäsiä todellaan
tunnettujen hintojen mukaan voidaan saada.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
