Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
127
keskustoin sen enempää, kuin Kotkan vuosikokouksessa oli
tapahtunut, käsitteleisi myöhempänä aikana polttavaksi
tullutta kysymystä, onko lohkohakkaus vaiko harsinta
tuottoisampi sekä edullisempi uuden kasvun aikaan saamiseksi.
Vaikkei kokous katsoisikaan tämän seikan olevan kysymyksen
ydinkohdan, tahtoi puhuja kuitenkin lausua kantansa siinä;
sillä onpahan nykyään jo metsänhoidon alalla polttavimpia
se kysymys, eikö lohkohakkaus kokonaan olisi hyljättävä ja
harsinta sijaan oteltava. Onhan se kysymys, jota aivan
yleisesti pohditaan maamme inetsänhoitajain kesken. Hra
Blomqvist mainitsi viime vuonna Kolkan kokouksen aikana
olleensa Saksanmaalla. Siellä ollessaan sai hän sen käsityksen,
ettei varsinaista muutosta ollut tapahtunut, vaan että
kysymys pikemmin oli aivan samalla kannalla nyt kuin
vuosisadan alkupuoliskolla. Uusia aloja ei harsinta ole voittanut,
paitsi arvopuunhoitotapaa Sehwartswaldisaa, s. o. soudnttaisla
harsintaa eli yhdistettyä hirsipuukasvatusta. Oayerin tapa on
hienona voittanut alaa ja koettesksi toimeenpantu, multa vain
muutamissa harvoissa suuremmissa metsäryhmissä Gayenn
kotimaassa. Hänen tapaansa ei yleensä suurissa metsissä
katsota mahdolliseksi. Kysymyksessä oleva hoitotapa, joka
on Harllnn gruppehugst in tapainen, ei niekkaan Preussissä
käytäntöön päässyt. Puhuja yhtyi hra Herlinin äskeiseen
lausuntoon ja lausui puolestaan toivomuksenaan, että
vaadittu tapa toimeenpantaisiin, missä vaan mahdollista olisi.
Toisenlaaluinen harsinta on YVallmon puoltama - oikeastaan
Borggreven alkuunpanema apuharvennus harsien.
Luennoissaan sanoo Dankelman, ettei tätä Lapaa voi
apuharven-nukseksi sanoa, vaan on se ainoastaan eräs laji harsintaa.
Miindenin metsänhoitoakatemiian johtnja, tri Weisse, ei
hänkään hyväksy nvl mainittua tapaa vaan hylkää sen kokonaan.
Puhuja mainitsi että metsänhoitajia AschaEfenburgista oli
käynyt seuduilla, missä Borggreven tapaa oli käytetty, ja he
olivat sanoneet tuon tavan antamiensa tuloksien johdosta
olevan täysin onnistu mat lomattomaksi katsottavan. Puhuja ei
sanonut viime matkallaan saaneensa tilaisuutta käydä
Borggreven luona Wiesbadenissa, vaikka hän hyvin mielellään sen
olisi tehnyt. Preussin metsissä on kokonaan Borggreven
tavasta luovuttu, ja silén ei barsinlatapa sikäläisissä
havumetsissä ole tullut käytäntöön. Jos kohta harsintaa esiintyy
monessa eri muodossa, kuten esim. (laverin mukaan
»horst»-eittain, sekä muissakin sommitteluissa, oli puhuja sitä mieltä,
että korkeintaan ryhmittäinen harsinta saisi tulla kys^myk-
8
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
