Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
olla vapaudessaan leimata 6 luomankin puita, missä metsä
niin vaati.
Puheenjohtaja vaslasi, ellei sen, että määrätty
mitla-määräys löytyy, mitenkään pitäisi olla loiinitusmielien
kah-lel iti jana metsänhoidollisten periaatteiden noudattamisen
suhteen.
Keskustelu katkaistiin päivällisten jälkeen jatkettavaksi.
Päivällisten aikana lausuttiin yhdistyksen puolesta
lämmin kiitos eroaville johtokunnan jäsenille vapaaherra
Wre-delle ja melsäinsinööri Salmén ille. Sydämmellisin sanoin
tulkittiin läsnäolevien kiitollisuuden tunteet vapaaherra
Wre-de’lle siitä suuresi a osallisuudesta, mikä hänellä oli ollut
yhdistyksen pyrintöihin sekä kysymyksiä pohdittaissa
vuosikokouksissa kuin myös johtokunnan kokouksissa. Samalla
valitettiin sitä, että vapaaherra Wrede nyi katsoi olevansa
pakotettu yhdistyksen johtokunnasta eroamaan. Myöskin
met-säinsinööri Salmén’ille, joka yhdistyksen perustamisesta
saakka yli 2(1 vuoden ajan uutterasti ja tunnollisesti oli hoitanut
yhdistyksen rahavarat, lausuttiin kiitos ja tunnustus.
Vapaaherra Wrede lausui kiitollisuutensa hänelle
esiintuoduista tunteista, huomauttaen, että hän, vaikka olikin
pa-koitettu luopumaan johtokunnasta, kuitenkin oli uhraava kaikki
voimansa metsänhoidon kohoittamiseksi maassamme ja
hartaasti oli seuraava Metsänhoitoyhdistyksen harrastuksia, joten
hän tahtoi pysyä pääiuäärälleen — metsiemme kehittämiselle
— uskollisena.
Kun kokouksen keskustelut uudelleee ulotettiin, luettiin
julki seuraava Hra P. A. Nyman in vllä esitetystä
kysymyksestä lähettämä kirjallinen lausunto:
Kuu loinen keskustelukysymys Metsänhoitoyhdistyksen
vuosikokouksessa on mielestäni mitä suurimmasta
merkityksestä varsinkin Pohjois-Suomen laveoiden kruunnnmelsäiri
metsänhoidon edistymiseen nähden, niin rohkenen esilletnoda
vähäiset havaintoni ja kokemukseni lällii alalla, mikii
etupäässä. kuten sanottu, koskee Pohjois-Suomea.
Hirrenharsinnalla tavallisimmassa muodossa, kulen
tiedämme, tarkoitetaan sitä hakkuutapaa, että jokaisessa
hoitopiirissä vuosittain hakataan joku määrätty summa määrätyn
mitan täyttäviä puita, jonka mitan päämääränä on tavallisesti
ollut, ett’ei juuri pienempiä puita ole hakkuuta varten
leimallit. kuin jotka ovat täyttäneet vähintäin noin 25 senli
metriä 7 metrin korkeudella. Kumminkin on myös osaksi
pienempiä puita viime vuosina leimattu, koskapa se ajatus on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
