Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
velvollisuuteen tulee melsänhakkauksissa pitää silmällä uuden
kasvun vaatimuksia, ja voimassa olevat määräykset
asian-omaisesli toimeenpantaisiin.
Yksityisten metsäin tilan tutkimiseksi asetettu komitea
on sekin kaikinpuolisesti ja pilkallisesti harkinnut yksityisten
metsänhoidon parantamista. Sen johdosta, ettii oli nostettu
kysymys siitä, että osa sahautusmaksuja ja puutavaran
vientitulli-rahat käytettäisiin metsänhoidollisiin tarkoituksiin, on
sanottu komitea joulukuulla 1897 antamassaan erinäisessä
mietiritölausunnossaan ehdoittanut: että vuotuisia määrärahoja
annettaisiin talous- ja maanviljelysseuroille metsänhoidon
neu-vojain ja metsänavustajain palkkaamiseksi; että sanotut
seurat sen lisäksi saisivat varoja hankiaksensa ja tarjolla
pi-tääksensä metsäsiementä ja taimia, levittääksensä
kansantajuista kirjallisuutta, kuntoon pannaksensa koekenttiä ja
taimitarhoja, jakaaksensa palkintoja hyvästä metsänhoidosta,
kootuksensa inetsänsiementä, sekä suoranaisiksi rahaavustuksiksi
vesiperäisten maitten ojittamiseen, ja lopuksi saisivat
määrärahoja eri tarkoituksiin, kuten metsänhoidollisia työkaluja
varten, huoneustojen vuokraamiseksi luentoja varten,
painatuskustannuksiin, v. m. s.
Tämän lisäksi puhuu komitea mietinnössään
metsänvar-tijakoulujen perustamisesta, kulovalkeiden ehkäisemisestä,
yhteismetsistä suurempien, kilpapalkintojen jakamiseste, tervan ja
syden poltosta, metsänhoitoyhdistyksen määrärahan
enentämisestä, sekä ilmasto-tieteellisistä havainnoista ja
metsänhoidollisesta koeluslaitoksesta.
Esimerkkinä siitä miten seurat ja yhdistykset Ruotsissa
käyttävät metsänhoidollisiin tarkoituksiin saamiansa
määrärahoja, mainittakoon vain esimerkkinä, että Göteborgin ja
Bohuslän’in talousseuralla palveluksessaan on yksi
metsä-inspehtööri, kuusi metsänvartiaa ja että se omilla ja
metsänviljelystä varten huostaansa ottamillaan mailla vuonna 1898 on
käyttänyt 191 * kg männyn-, 80 Va kg kuusen-, H7J/s kg
vuorimännyn-, 8 kg valkokuusen-, 23 kg lehlikuusen-, 1U1 kg
koivun- ja 155 kg eri lehtipuiden siemeniä eli yhteensä inlVs
kg, joista metsiin on kylvetty 190’,2 kg ja oput
taimitarhoihin ja että sen toimesta on istutettu yhteensä 163 050 tainta,
joista 603OO männyn- ja 76 500 kuusen tainla Sen lisäksi
on 791 yksityiselle tilaajalle jaettu 705,8 kg männyn-, 1361,5
kg kuusen-, 30.5 ktr vuorimännyn-, I kg valkokuusen-, 19 kg
lehtikuusen-, 156 kg koivun siemeniä eli yhteensä 2 276,8 kg
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
