Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
276
[-Koetus-linjan-]
{+Koetus- linjan+} N:o Koetusala hehtaarin Tuoreita mäntyjä Honkia
Tukkia Hirsipuita 1 2 Tukkia Hirsipuita 1 2
i 2.56 7 1 —
II 8.64 1 82 6 6 6 2 45 1 6 9
III 9.8+ 111 43 56 54 23 23
IV 7.12 60 14 23 43 20 11
V 5.52 40 21 29 19 8 4
VI 4.48 37 25 30 13 6 6
VII 6.2+ 57 22 22 30 16 6
VIII 4.10 68 33 35 5 4 1
IX 5.68, 100 40 38 14 8 5
Yhteèn-
sä . . 54.+8 662 265 295 223 100 65
Koko
maa . 668.2 8118 3242 3647 2733 1223 795
Taulun mukaan saamme verrannot:
223 : 662 = X : 100 eli X = 33.66 "/<.
100: 265 = X’ : 100 eli X’ =37.73 «/«
65 : 295 = X" : 100 eli X" = 22.03 %
X’" = 31.1+ %
Tukkihonkia on 4.09 kappaletta, suurempia hirsihonkia
1.83 kappaletta ja pienempiä hirsihonkia l.io kappaletta
hehtaarilla ja siis keskimäärin 7.n kappaletta honkaa joka
hehtaarilla.
Tällä maalla saadut havainnot, eivät suinkaan ole
Mainittavia, vaan siitä huolimalla tulee meidän lähemmiten
tarkastaa, mitkä luonnon syyt ovat olleet vaikuttamassa tähän
ikävään tulokseen. Epäilemättä on tässä ehkä nyt
suurimpana syynä puiden vliikäisyys, vaan kun hirsihonkiakin on
noin suuri prosenttimäärä, niin täytyy meidän tässäkin
tapauksessa olettaa, ett’ei yksinomaisena syynä hongistumiseen
ole ainoastaan vliikäisyys. Maanlaatu ja ilmanala luullakseni
ovat myös olleet vaikuttavina perussyinä. Mainittu maa on
näet korkea kivi peräinen laelta tunturiksi muuttuva keromaa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
