Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
280
kappaletta, suurempia hirsikuusia 119 kappaletta ja
pienempiä kirsikuusia 111 kappaletta. Näiden kautta saadaan
hon-«istnmisprosentit tuntuvassa määrässä alenemaan, koska
kuivuneita kuusia ei ollut mainittavassa määrässä, joten en
katsonut tarpeelliseksi niitä edes lukea. Kuusi ei näy sitäpaitsi
voivan kauan kuivattuaan seisoa pystyssä, vaan se kaatuu
silloin jotenkin pian, jopa usea kuusi täällä tavallisen
tyvilahonsa takia ennenkuin se edes on kuivunnutkaan. Täten,
kun kuuset lisätään mäntyihin, saamme seuraavat tulokset:
löi : 35-i -f 101 = X : 100 eli X = 33.18 %
62 : 188 + 119 = X’ : 100 eli X’ = 18.39 °/o
35 : 212 -f 111 = X" : 100 eli X" = 10.82 °/o
X"’ = 20.79 %>.
Kuten jo äsken mainitsin, niin voipi petäjä kuivattuaan
seisoa pystyssä pitkät ajat, joten siihen nähden saavuttamani
honkaprosent.it mainituilla mailla voivat olla jotenkin
epämääräiset, vaikkapa ei niiltä voitane kumminkaan kieltää
merkitystään katsoen siihen tilaan missä mainitut metsät
tällöin olivat. Kuinka kauan hongat keskimäärin seisovat
pystyssä, se linee jotenkin vaikea päättää, koska se voi riippua
niin monesta eri seikasta, useassa tapauksessa suuresti
tietysti riippuen millaisella maalla puu on kasvanut ynnä
monesta muusta olosuhteesta, joka jokaisessa eri tapauksessa on
huomioon otettava. Edellisillä mailla otaksun, että petäjät
voivat seisoa keskimäärin ainakin 15 tai 20 vuotta, koskapa
mainitut maat ovat kuivaluontoisia korkeita maita.
Kun nyt, kuten sanottu, otaksumme, ettii edellä
mainituilla mäillä hongat seisovat keskimäärin 20 vuotta, niin
tämän avulla voimme siis ehkä jotenkin suunnille päättää kuinka
monta puuta hongistuu vuodessa ja kuinka monta
keskimäärin hehtaaria kohti. Koska tässäkin, niin epämääräinen kuin
se onkin, voi saada jonkun käsityksen usein mainittujen
maiden hongistuinistilaan nähden, niin olen tämän mukaan
laatinut. seuraavan taulun:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
