Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ensimäineii kysymys. Mihinkä kokemukseen on tultu
metsät)hoidonnertvajain toiminnasta ja mihin suuntaan sen
tulisi jatkua?
Katsoen siihen, eltei ketään alustajaa tätä kysymystä
varten oltu saatu, loi puheenjohtaja yleiskatsauksen tämän
asian aikaisempiin vaiheisiin. Kysymyksen
melsänhoidonneu-vojain asettamisesta pani, mikäli puhujan tiedossa oli, ensi
kertaa maassamme vireille ’Tidskrift för Finlands landtbruk
orh skogshushållning» nimisessä Jacob Alfthanin
toimittamassa aikakausilehdessä puhujan pyynnöstä painatettu,
ruotsalaisesta aikakausi lehdestä lainattu kyhäys. Senjälkeen tuota
kysymystä kosketteli komitea asetettu arvostelemaan
kysymystä peljätystä liiallisesta hakkauksesta Suomen metsissä»,
mikä v. 187 5 antamassaan mietinnössä, jaksossa ’lisätty
met-sänhoitovirastoi. ehdoittaa metsänhoitoviiaston laajentamista
yleisön avustamiseksi metsänjaoissa ja neuvojen jakamiseksi
metsänhoidon edesauttamiseksi. Tämä komitea lausuu äsken
mainittua ehdoilustaan perustellessaan muun muassa:
Toimeenpantaessa järjellistä metsänhoitoa, jota yksityinenkin
maanomistaja, kuta pitemmälle ajassa päästään sitä
suuremmassa määrässä, tulee kaipaamaan, voisi tieteellisesti
sivistyneiden metsänhoitajani apu tulla ylitä hyödylliseksi, kuin
valtion- ja lääninagronoomienkin on näyttäytynyt olevan
hy-vinjärjestetyssä maanviljelyksessä, joten sellaisten
metsänhoi-tajain asettaminen maamme eri lääneihin olisi tarpeellista.v
7:ssii yleisessä suomalaisessa maanviljelyskokouksessa
Helsingissä v. 1876 keskusteltiin kysymyksestä: Koska
maamme yksityismetsissä turmiollinen metsänhoito on hyvin
yleinen, niin kysytään, eiköhän olisi syytä, että ainakin maamme
pohjoiseen ja itäiseen osaan asetettaisiin yksityisten metsäin
järjellistä hoitamista varten metsänhoidonneuvojia samoilla
neuvoin kuin lääninagronoomit, joiden neuvojain tulisi
kaikissa järjestettyyn metsänhoitoon kuuluvissa seikoissa neuvoja
ja osoituksia antaa?» Kun silloinkin näyttäytyi, ettei ketään
alustajaa oltu pyydelty kysymystä alustamaan, niin puhuja
puolsi neuvojain asettamista, omasta puolestaan kuitenkin
edellyttäen, että näitä neuvojia enin tultaisiin käyttämään
maamme eteläisessä ja läntisessä osassa Kun myöskin eversti
J. A. Frey neuvojain asettamista oli kannattanut, tuli se ko-,
kouksen päätökseksi. Kaksi vuotta myöhemmin eli vuonna
1878 asetettiin kaksi neuvojaa ylimääräiselle palkkaukselle,
toinen läntistä, toinen itäistä ja pohjoista osaa varten maa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
