- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / Adertonde Bandet /
152

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

152

pureitakin metsänhoitajaa retkillä ja töillään metsässä. Hyöty
metsänhoidonneuvojain toimesta on ollut siitäkin
merkityksestä, että metsänhoidonneuvojat ovat olleet niinkuin
yhdyssiteenä yleisön ja metsänhoitoviraston välillä. Tämä
yhdysside oli ennen aikoina höllä ja löyhä. Yleisö tuskin tiesi
met-sänhoitoopiston ja metsiinhortolaitoksen olemassa olon; nyt
myönnettiinee asian laidan olevan loisen, ja se lienee hyvin
suureksi osaksi myös metsänhoidonneuvojain ansioksi luettava.
Toimet sellaiset kun metsänhoidonneuvojain lisääminen ovat,
niinkuin jo ennen usein on myönnettykin, lävsin paikallaan.
Yhden miehen hallussa on nyt neljä lääniä, josta seuraa että
metsänhoidonneuvojan aikaa paljon kuluu matkoihin ja etlä
hän on maanomistajalle muina aikoina vieras, paitsi niitä paria
kolmea päivää, joina hän tilauksesta on hänen luonaan. Ehdottaa
yhden metsänhoidonneuvojan asettamista joka lääniin
huomauttaen, että vaikka ei aina tilauksista johtuvaa työtä olisikaan,
täyttäisivät nämä virkamiehet kumminkin aina paikkansa
esitelmiä pitämällä ja opettamalla maanviljelyskouluissa.

Puheenjohtaja. Kun tämä kysymys vuonna 1887 oli
Viipurissa pohdittavana, lausuttiin epäilyksiä siitä, oliko
tarpeen lisätä neuvojain lukua 3 tahi 4:äiin. Miten kuitenkin
mielipiteet siitä pitäen ovat muuttuneet, näkyi muun muassa
siitäkin, että sama henkilö, joka 1887 ei tahtonut kuulla
puhuttavankaan pienemmästä neuvojain lukumäärän lisäyksestä,
jo 10 vuotta myöhemmin eli v. 1897 meni siinä
Metsänhoitoyhdistystä paljoa pitemmälle, vaatimalla että neuvojia
asetettaisiin yksi kuhunkin lääniin.

V. 1897 antamassaan mietinnössä siirtyy
yksitvismetsä-komiLea uudelle uralle e.hdoittamalla, että neuvojia
asetettaisiin maanviljelys- ja talousseurani palvelukseen. Mutta kun
hallitus pysähtyi keskitiehen, eikä myöntänytkään
määrärahoja niin paljon, kuin vksityismetsäkomitea oli ehdoittanut,
tahtoi puhuja puolestaan yhtyä aikuisemmin mainitsemaansa,
metsän arvostelija E. Nylanderin tekemään ehdoitukseen, että
ne seurat, joilla ei ollut riittäviä omia varoja, aluksi
yhtyisivät kaksittain yhteistä neuvojaa palkatakseen.
Silläta-voin voisivat seurat antaa neuvojilleen sellaisen palkan, että
siihen toimeen voitaisiin saada käytännöllisesti kokenut
met-sänhoitovirkamies, jotapaitsi seurat voisivat, kukin
metsän-avustajan pitää. Tätä ehdoitusta oli kuitenkin
maanviljelyskoulun johtaja A. Grönvall vastustanut.

Puhuja huomautti tärkeäksi sitä, että seuroilla olisi
palveluksessaan ei vaan avustajia, vaan myös neuvojia, jotka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:39:51 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/18/0170.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free