- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / Adertonde Bandet /
155

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Hra Tammelander huomautti, että mikäli hän liesi 8
metsänhoidonneuvojaa muassamme työskenteli; niistä 2
val-lion virkamiestä ja ti maanviljelysseurain palveluksessa.
Kuten tiedetään, nauttivat nämät seurat 3,500 markkaa vuotista
määrärahaa metsänhoitoa varten. Pitäisi toki olla itsestään
selvää, ettei tuollaisella rahalla saa metsänhoidonneuvojaa
palkatuksi, kun ottaa huomioon, etlä suuri osa tuota
rahamäärää kuluu neuvojan matkoihin ja muihin kustannuksiin.
Asiain niin ollen ovat neuvojat ottaneet sanotun toimen vain
sivntyökseen, sivu tulokseen. Kun lie siten eivät ollenkaan
puuhaa asiansa eteen, niin eivät he myöskään saa tilauksia.
Puhujan mielestä nämät 3,500 markkaa olivat kuin mereen
heitetyt*, jos ne käytetään sellaisten neuvojain
palkkaamiseksi. Niinpä esim. yhden seuran neuvoja paraimpana
työaikana oleskeli valtion virkatoimissa Lapinmaassa. Puhuja
ei saattanut käsittää, miten oleskelu Lapinmaassa saattoi
soveltua yhteen samanaikaisen palveluksessa olemisen kanssa
eräällä seuralla Etelä-Suomessa. Ennen kaikkea pitäisi
seurain palveluksessa olevain neuvojain saada sellainen palkka,
että he kokonaan voisivat antautua tuohon toimeen. Puhuja
sentähden kannatti alkuansa metsänarvostelija Nylanderin
tekemää ehdotusta, että 2 eli 3 seuraa yhtyisi palkkaamaan
yhteistä metsänhoidonneuvojaa ja ehdoitti, että kokous
johtokunnalle antaisi toimeksi seuroille lähettää kehoituksia siihen.

Iira Carwelin. Mikäli käsitän hra Tinagrenin sanoja,
niin tulisi metsänhoidonneuvojan kiertää talosta taloon
tilaamattakin. Puhuja vastusti tätä n. s. tyrkyttämistä
huomauttaen, että vaikka siten voi saada äkillisiä tuloksia, niin ei
keino johda pysyvien tuloksien saavuttamiseen, sillä
välttämätöntä on, että metsänomistajalla on edes oma halu tutustua
järkiperäiseen metsänhoitoon. Tämän halun voisi herättää
e. m. luentojen tai satunnaisen keskustelun kautta. Myös on
tärkeätä käydä toimeen metsiä jakaessa hyvin varovaisesti,
ou näet tärkeätä, että yleisölle jotain uutta neuvoessa se itse
tulee vakuutetuksi asian hyödystä, sillä muutoin se alusta voi
joutua väärälle tolalle. Metsänjako oli luonnollisesti tehtävä
mitä yksinkertaisin, niin yksinkertainen että metsään
seivästetään ehkä ainoastaan yksi n. k. valtalinja, josta
vuosihak-kaus aloja sitten kohtisuorilla linjoilla voi leikata
metsänomistaja itsekin ja hakata soveliaalla lavalla.

Metsänhoidonneuvojien lukumäärä ei ollut pideltävä
pääasiana. Tärkeämpää oli että toimeen saadaan innokkaita ja
asianharrastavia miehiä. Kaikissa tapauksissa ei kaksi mel-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:39:51 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/18/0173.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free