Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
190
Hra Böök lausui, että miten mielellään hän innokkaana
metsästäjänä soisikin forstmestareille yksinomaisen
metsästysoikeuden kruununmetsissä, niin arveli kuitenkin, että
torppareillekin pil i sama oikeus myönnettämän; oikeus ja kohtuus
vaalei, että sitä myönnettäisiin joko kaikille tahi ei kellekään.
Hra Timgren huomautti, eitä torpparit yksityisillä
tilallisilla hyvin harvoin nauttivat metsästysoikeutta; johon
Hra Böök vastasi, että ero pienten yksityistilain ja
laa-jain kruununmetsäin välillä oli silmiinpistävä; ja huomautti,
että metsästysoikeuden kieltäminen oli kruununtorpparien
oikeuksien loukkaamista.
Iira Harlin piti, ainakin mitä Kuopion lääniin tulee,
arveluttavana kieltää torppareilta metsästysoikeutta. Tähän
asti olivat torpparit saaneet pyytää lintuja ansoilla, nyt on
ainoastaan ampuminen luvallista. Tämä onkin edullisempaa,
jos vaan torpparien sallitaau ampua myyntiä varten.
Metsästäminen ampumalla tehdään näet kylmän aikana, jolloin
riistan myyntiarvo on suurempi. Koska metsästysoikeuden
vuokraaminen Kuopion läänissä tuottaisi kovin vähän rahallista
etna, ehdotti puhuja metsästysoikeuden myöntämistä
kruu-nunmaitten asujamille.
Vapaaherra von Willebrand’in ehdoiluksesta päätti
kokous. ettei mitään päätelmää kysymykseen tehtäisi, kun
keskustelussa niin eriäviä mielipiteitä oli lausuttu.
Neljäs kysymys. Millaisiksi olisivat ehdaitetut
met-säncartijalcoulut järjestettävät, ja mitä olisi Eron
rnel-sänrartijakoulun mahdollisessa laajennuksessa huomioon
otettava?
Alustaja hra Tammelander lausui seuraavasti:
Kun maammo ainoa metsänvartijakoulu jo on likemmä
neljännesvuosisadan ollut toiminnassa, ja yleisön palvelukseen
on lähettänyt liki 150 metsänvartijaa, ei meidän ole tarvis
ulkomaisia malleja hakea eikä kokeilla, vaan on meillä,
onnellisesti kyllä, jotenkin suuri kokemus, johonka me aijoltuja
uusia melsänvarlijakouluja järjestäessä voimme nojautua.
Saadaksemme varman mielipiteen siitä, onko tämä
kokemus koulusta edullinen, s o. ovatko koulusta päässeet
oppilaat sittemmin osoittaneet omaavansa riittäviä tietoja ja tai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
