Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
194
päästessään ylilä outo meisänhoidollisille töille ja
järjestykselle, kuin tullessaankin. Mitään kätevyyden kehittymistä ei
voi lulla kysymykseenkään. Esimerkiksi otan harvennuksen.
Miten saattaa muutamana päivänä harjoittaa täysin
taitamatonta henkilöä, jolta miltei kokonaan puuttuu tietoja, tuohon
vaikeaan ja tärkeään työhön, jotta hän itse taitaa silä
suorittaa ja muita siihen opastaa. Ja entäs sitten kylvöt ja
istutukset?
Toisin on asiat 2-vuotisissa kouluissa. Toisena vuonna
alkavat jo oppilaan tiedot nojautua kokemukseen ja
miettimiseen. Ja käytännöllisetkin työt hänen niihin uudelleen osaa
ottaessaan painuvat lujasti mieleen, jotta sopii toivoa niiden
kauvan voivan säilyä.
Tämän tuloksen saavuttamiseksi on Evolla menetelty
niin, että vanhemmat oppilaat s. o. ne jotka laitoksessa ovat
toista vuolla, osaksi saavat nuorempia opastaa. Yksi
vanhempi ja yksi nuorempi tekevät parin, mikä tavallisesti
yhdessä työskentelee. Vanhempi parissa on yleensä
vastuunalainen parin käytöksestä. Sitäpaitsi on yksi vanhemmista
oppilaista vuoroonsa viikon työnjohtajana. Hänen vastuullaan
suoritetaan työ annettujen määräysten mukaan. Se pakoitlaa
oppilasta ajattelemaan ja huomiota vireillä pitämään sekii
oikein käsittämään saatua käskyä ja ohjetta työn
suorittamisesta. Siten siis oppilas perinpohjin tulee tutustumaan
tehtävään työhön.
Maissa, joissa metsänhoidolliset olot ovat enemmän
järjestyneitä ja joissa kaikki järjellisessä metsänhoidossa
esiintyvät työt ovat metsätyön tekijöille tuttuja, siellä kyllä voin
uskoa, että 1-vuotisella oppijaksolla voidaan kasvattaa
kelvollisia metsä renkiä», kuten sellaisia eräässä
kokouksessamme kutsuttiin. Meillä valitettavasti ei ole maassamme
sellaisista hyötyä. Sellaiset meillä kasvatetut rengit ovat,
huolimatta kouluutuksesta, kuitenkin työssään opastettavat.
Ja. sitä meillä ani harvat metsänomistajat kykenevät
tekemään. siitä syystä, että isäntä, s. o. metsänomistaja itse on
yhtä perehtymätön, ellei perehtymättömämpikin, sellaisiin
asioihin, kuin renki. Sittemmin, tulevaisuudessa, kun
metsänhoito on yhtä yleistä kun pelloin ja niittyjen hoito, on
meillä oleva paljon tvölä sellaisille metsärengeille; nyt sitä
vastoin kaipaamme taitavia, hyvin opetettuja ja
harjaantuneita metsänvartijoita, jotka eivät vain heille tehtäväksi
anneltua työtä taida suorittaa, vaan silä johtaakin osaavat, ja
alkuunpanna. Edellä sanomastani tahdon vetää erään johto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
