Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
202
lyismelsäkomitea oli ehdottanut Näitten koulujen tulisi
kumminkin olla siten järjestettyinä, että oppilaat kahtena keväänä
voivat ottaa osaa kylvö- ja istutustöihin, johon nähden
oppijakso tulisi kestämään 13 tai 14 kuukautta. Kruununmetsiä
varten pitäisi myös saada jonkunmoista oppia saavuttaneita
metsänvartijoita. Tätä tarkoitusta varten olisi järjestettävä
eri osissa maatamme suuremmilla maatiloilla tai
metsänhoito-alueilla !* kuukautta kestäviä oppikursseja siinä määrin, että
joka hoiloalueesen voitaisiin saada mainitun opin
saavuttaneita miehiä, kuitenkin joitakuita.
Hra Vestermarck puolsi 2-vuotisia kouluja; arveli
opetuskielen suhteen, että Evon koulu olisi jatkuvasti säilytettävä
kaksikielisenä, mutta kaikki uudet tehtävät yksikielisiksi.
Opetusta pitäisi annettaman erikseen kummallekin ikäluokalle,
ja työnjohtaja olisi tarpeen lähinnä valvomaan käytännöllisten
töitten suoritusta. Palkat olisivat virkamiehille noissa
kouluissa määrättävät niin korkeiksi, että ne, jotka sellaisiin
toimiin antautuvat, saattaisivat pitemmän aikaa niissä pysyä.
Puhuja vastusti talvioppijaksoja; piti loivoitlavana, että
met-sänvartijakoulujen oppilaat saisivat oppia puutarhanhoitoakin
vähäisen. Metsänvartijan ja puutarhurin tointa oli nimittäin
monella yksityistilalla sopiva yhdistää; puhuja oli monelta
pientilalliselta kuullut toiveita tähän suuntaan. Tätä
vastaan oli sanottu, että puularhuritoimi pääsisi voitolle ja
met-sänvartijavelvollisuudel jäisivät syrjään; tätä pelkoa ei
puhuja pitänyt aiheutettuna, koskapa metsänvartija aikoina,
jolloin metsätöitä suvisin ei ole ja jolloin sellaisia töitä ei saa
tehtyä tilan omilla työvoimilla, ne kun silloin ovat kiireelliseen
maatyöhön sidotut, hyvin ennättäisi puutarhassa puuhata.
Yhtyen ehdoitukseen, että asian enempi käsittely oli lykättävä
komitean huoleksi esitti puhuja, että keskustelu olisi komitean
työn perustuksena.
Hra Tammelander ehdoitti, että esitetyn komitean tulisi
ylimääräisessä kokouksessa lausuntansa julki tuoda.
Hra Timgren yhtyi hra Tarnmelanderiin ja esitti, että
luo kokous pidettäisiin esim. Riihimäellä ensi joulukuun aikana.
Hra Puheenjohtaja arveli, että vain harvoja
osanottajia saapuisi Riihimäelle, ja ehdoitti kokouspaikaksi Helsinkiä.
Sittenkun kokous tämän keskustelun johdosta päätti,
että asia oli komitealle jätettävä, ja
hra Puheenjohtaja oli äänestyksen alaiseksi esittänyt,
oliko komitean lausunto annettava ensi vuosikokoukseen vaiko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
