Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Uittoväylien parantamisesta.
Kirjoitti E. Wlchmann.
Puutavaroiden kuljetus merenrantaan maamme
sisim-mistäkin osista on monilukuisten ja laajalle haaroittuneiden
vesistöjen kautta ilman keinotekoisia lauttauslaitoksia paljoa
helpompi kuin monessa muussa maassa, ja ehkäpä juuri tämä
seikka on ollut syynä siihen, että suhteellisesti niin vähän on
tehty lauttausvesien ja lauttaustapojen parantamiseksi.
Yksityinen yritteleväisyvs on tosin tässä suhteessa tehnyt voitavansa,
mutta sitävastoin on kruunu, jolle suurimpana
metsänomistajana tällaisista parannustöistä suurin hyöty koituisi,
suhteellisesti sangen vähän ryhtynyt tällaisiin parannustöihin. Pää
lauttausvesissä, missä lauttauksen ohessa venekulku ou ollut
hankala, on valtio tehnyt parannuksia välttämättömimmissä
suhteissa, paikoin suuremmillakin kustannuksilla, mutta
syrjä-vesistöihin se sitävastoin ainoastaan poikkeustiloissa on
kääntänyt huomiotaan. Näiden vesien parantamisesta ovat sen
sijaan puutavarayhtiöt huolehtineet aina sen mukaan kuin
kulloinkin ostamiensa puiden paljous on kannattanut uusia
lauttausvävliä raivata ja ennen käytettyjä vähitellen parantaa.
Kun tällaista väyläin parantamistyötä vuosittain on toimitettu
vähin erin lukuisilla eri paikoilla, niin huomaa, että
puutavarayhtiöt ovat kustantaneet näihin töihin paljoa enemmän
varoja kuin valtio, huolimatta siitä, että useimmiten se hyöty,
joka tämän kautta koituu yksityiselle yhtiölle on ainoastaan
hetkellinen ja satunnainen, jota vastoin, jos valtio olisi työt
2
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
