Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-392
että asianomaiset viran hoitajat useammin ilmoittamalla tarjoavat
apuansa sittl tarvitseville, mutta jos töitä on muutenkin euemmiin kuin
mitä ehditään tehdä niin käy mielestäni enempi ilmoitteleminen
tarpeettomaksi.
Vaikka rahanahneus ja taloudellinen ahdinko ovatkin olleet
metsiemme hävityksen perussyinä, niin ei se hävitys niisi kuitenkaan
koskaan voinut saavuttaa sitä laveutta, joka sillä on, jos ei samalla olisi
ollut vallitsemassa mitä surkuteltavin tietämättömyys. Metsänhoidon
eimiiÈmainet aakkoset ovat olleet ja ovat vieläkin kansan keskuudessa
Ihan tuntemattomia ja tuo tietämättömyyden tuhot jatkuvat sentähden
yhä edelleenkin. Jokaista toimintaa, joka voi herättää kansamme tuosta
tietämättömyyden unesta, olipa se sitten kansantajuisen kirjallisuuden
levittämisellä, tahi esitelmien ja keskustelujen pitämisellä, on sen vuoksi
mitä lämpimitnmin kannatettava. Sen lyhytaikaisen kokemuksen
perusteella mikä allekirjoittaneella on näyttää siltä krain viimeksimainitut,
niin. esitelmät ja keskustelut vaikuttaisivat tehokkaammin kuin
kirjallisuus ja mitä niiden järjestämiseen tulee niin käy se verrattain
huo-keasti ainakin muutamin seuduin. — Miltei joka pitäjässä on nimittäin
oma. paikkakunnan taloudellista kehitystä harrastava yhdistyksensä,
isäntävhdistyksensä, maamiesseuransa tahi miten niitä niinitettäneekin.
ja tuskinpa voidaan löytää parempaa luentosalia tahi sopivampaa kes
kustelupaikkaa kuin näiden seurain kokoukset ja juhlat. Niihin kertyy
se osa maata viljelevästä kansastamme, joka todella harrastaa
maataloutemme kehitystä ja siellä, jos missään, täytyy aikanaan sopivasti
lausutun sanan löytää suotuisa maaperä. Siellä, jos missään, on minun
käsittääkseni mahdollisuus hedelmää tuottavan kylvön tekemiseen ja
kun se on tehtynä, kun osakin kansastamme oppii ymmärtämään
järkiperäisen metsänhoidon merkityksen ja arvon silloin on jo paljon voi
tettuna. Näihin tulisi metsänhoidonneuvojien huomionsa kiinnittää
sekä niissä käydä harrastusta herättämässä ja oppia jakelemassa.
Mitä neljänteen kysymykseen tulee niin en katso mitään luon
nollisetnmaksi sekä itse asialle edullisemmaksi kuin että tilaajat saavat
neuvojan ilmaiseksi, sillit yksilöt luonnollisesti kyllä ovat liyvin kitsaita
uhraamaan mitään asian eduksi, jonka merkitystä eivät vielä ymmärrä
ti.teen kysymykseen vastaaminen on mitä vaikeimpia tehtäviä
Maanviljelysseuroin ja talousseuran palveluksessa olevien metsänhoi
donueuvojien toiminta on siksi lyhyen aikaa kestänyt että sen
arvosteleminen on aivan liian aikaista. Yksityisen metsänhoidon
järjestäminen jäntevällä, tarkoitustaan vastaavalla ja johdonmukaisella tavalla
ei ole nimittäin mikään helppo tehtävä. Siilien tarvitaan
pitempiaikaista kokemusta ja syventvmystä. Näistä syistä on nykyjään vielä
miltei mahdotonta, tosiseikkoihin perustuen verrata toisiinsa valtion ja
maanviljelysseurojen neuvojia. Jos arveluille jotakin arvoa voi antaa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
