Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-477
puolta käsittäviä tutkimuksia asiaa barraslaval henkilöt
kukin paikkakunnallaan panisivat toimeen.
Ura T. .1. Heikel: Jos kerran myönnetään, että
lal-vain jättäminen karsimattomina edistää nuorennusta, niin
ovat kaikki karsimista puoltavat syyt katsottavat
vähäarvoisiksi. Karsimattoman latvan haitallisuus liikkeelle metsässä
ei ole mistään arvosta, koska puunostaja ei voi ajatellakaan
vähentää puunhiutaa sen vuoksi, että latvat edellisillä
hakkuilla. joiden kautta hänen vedätystiensä ehkä kulkee, ovat
karsimatta. Huomauttamalla että tekemänsä havainnot
koskevat maan pokjoista osaa myöntää, että porotkin voivat olla
syynä huonoon nuorennukseen jäkälikkömailla.
Kokous katsoi, ettei riittäviä tutkimuksia
tämä/i kysymyksen suhteen vielä n/r toimitettu
ja päätti siitä syystä ottaa asian vastedes
käsiteltäväkseen, toivoen, että metsänhoitajat täten
asiasta huomatettuina., tekisivät havainnoita
ja tuttimuksia, jotta tehtävä päätös asiassa voisi
paremmin kuin nyt perustua monipuolisiin
tosiseikkoihin.
Sitäpaitsi päätettiin kehoittaa
Pääyhdis-tyksen johtokuntaa ottamaan tätä kysymystä
vastaisuudessa käsiteltäväksi
Metsänhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa.
2:neil kysymys. Vastaako se hyöty, joka
saaavu-tetaan uitettavien sahapuiden kuorimisella siitä syntyviä
kustannuksia, (ai voitasiinko siihen käytetyt varat,
ainakin jossakin tapauksessa käyttää hyödyllisempiin
yrityksiin Y
Kysymyksen alusti metsänhoitaja II. R. Sandberg näin:
Tämä kysymys ei ole ensinkään uusi
metsänhoitomie-hille maassamme. Lukuunottamatta noita usein sattuneita
kiihkeitä väittelyitä yksityisten metsämiesten kesken, on Iätä
kysymystä käsitelty sekä sanomalehdissä että
metsänhoito-kokouksissa. Siten On Suomen metsänhoitoyhdistys
vuosikokouksessaan Oulussa v. 1889 sitä harkinnut. Myöskin se
seikka, että sama kysymys taaskin 12 vuoden kuluttua on
otettu keskustelu-aineeksi tässä kokouksessa, johon maumme
pohjoisimmissa osissa asuvat metsänhoitajat ovat
kokoontuneet, osoittaa, että voimassa olevat määräykset, jotka koske-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
