Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
103
Hra Lindcbäck puolusti hra Herlinin vastalauseessaan
ehdoittaraia talvikursseja, perustellen niitten sopivaisuutta
etenkin sillä, että metsänvartiat nykyjään vaativat siksi suuria
palkkoja, että huokeampaa vaikkakin vähemmän opin
saanutta väkeä piliiisi saada. Silén vähempivarainenkin
maan-viljeliä saisi tarpeensa tyydytetyksi. Sen luuli puhuja
käyvän päinsä ehdoitellujen kurssien kautta. .Jos hra Grönvall in
ehdoitus hyväksytään, kasvavat vaatimukset ansioitten
mukana Sitäpaitsi tulisi sellaisen opin saaneista
metsänvartijoista jotakin tnaanviljehän ja metsän vart i an välillä olevaa,
joten pääasiallinen tarkoitus olisi menetetty.
Hra Tammelander esitti muutamia todistuksia siitä,
miten sellaisten metsänvartiain oli käynyt, jotka olivat samalla
olleet maanviljelyksen työnjohtajia. Sen pelon suhteen josta
hra Grönvall tahtoi syyttää puhujaa, etlä Iivon metsän vart
ia-koulu jäisi ilman oppilaita, jos uusia kouluja perustettaisiin,
tahtoi hän ainoastaan lausua, että hakiain luku 0
oppilaspaikkaa täytettäessä viime kesänä oli 85. Sellaisten olojen
vallitessa peljätä jäävänsä ilman oppilaita, olisi vähintäin sanoen
mieletöntä.
Hra Solitander huomautti, että hakemuksien paljous
Evon metsänvartiakouluun pääsemistä varten riippui siitä,
että oppilailla oli 1 mk päivässä luokarahaa. Jos tämä markka
jätettäisiin pois, vähentyisi hakijain luku. Puhuja esiintoi
teollisuuskoulujen oppilasten olosuhteita. Ile velkaantuivat
tavallisesti Jos käytännöllisiä tietoja vaadittaisiin
metsänvartiakouluun pääsemisen ehtona, ja käytännöllinen ja
tietopuolinen opetus siten eroitetlaisiin, voitaisiin ajatella
metsän-vartiakoulu sijoitettuna kaupunkiin, esim. Ouluun. Läheisten
hoitopiirien metsänvartioita voitaisiin kutsua kouluun ja valtio
voisi heitä sillä aikaa sopivalla tavalla avustaa. Puhuja
puolusti 2-vuotisia kouluja, jos oli kysymys yksityisten
metsän-omislajain tarpeen tyydyttämisestä.
Hra Grönvall väitti sen hra llerlin’in lausunnon
johdosta, että metsänvartiakoulun asettaminen Tarvaalan
maanviljelyskoulun yhteyteen muka tulisi kalliiksi uusien
rakennuksien kautta, että niin ei ollut asianlaita, koska tarpeelliset
rakennukset jo entuudestaan olivat valmiit Puhuja
huomautti, että Evon metsänvartiakoulun läpikäyneet metsän
varliat saivat tavattoman suuria palkkoja oppiajan lyhvleen
nähden. Maanviljelysoppilaat saaval koulusta päästessään
palkkaa 500 à 600 mk siihen luettuna täysi hoito, jota
vastoin inetsänvartia siilon saa 800 à 1,000 rak. Sitäpaitsi on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
