Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
108
kuitenkin keskeytettävä oppilasten puutteen lakia jo 1866 ja
Iästä syystä pidettiin se suljettuna vuosina 1867 — 74.
Kun laitos uudestaan alkoi toimintansa toukokuun 2
p:nä 1874, tapahtui se melkoisesti supistetun ohjelman mu
kaan, sekä opettajiin että oppiaineisiin nähden.
Opettajien luku vähennettiin silén, että yhden johtajan ja viiden
opettajan sijaan tuli johtaja ja yksi opettaja, jotapaitsi piirin
hoitajan tuli opettaa muutamia aineita Opetuskustannukset
nousevat vuosina 1874—98 jolloin 143 rnetsänkonduktööriä
on valmistunut 4,196 mk:aan oppilasta kohti.
Komitea lausuu, että oppilas läpikäytyään kurssin on
oikeutettu saamaan vakituisen viran valtion
metsänhoilolai-toksessa, mikä sen mielestä on puute ja erinomainen poik
keustapaus, verrattuna useimpien sivistysmaiden vaatimuksiin
Mutta myöskin tietopuolinen opetus on komitean
mielestä puutteellinen, etenkin mitä opettajien vähälukuisuuteen
lulee. Samojen opettajien voimia kysytään vielä sitäpaitsi
metsänvartiakoulun opetuksen ylläpidossa. Komitea lausuu,
että sen keskuudessa oli puolustettu sitä mielidipettä, että
opetus tulevaisuudessakin jäisi Evon melsänhoitoopistolle,
joka sitävastoin olisi uudestaan järjestettävä; kuitenkin pitäisi
täällä saatua etupäässä käytännöllistä yksivuotista kurssia
täydentää loisella enemmän tietopuolisella kurssilla
yliopistossa. Evo muodostettaisiin siis lämän mielipiteen mukaan
jonkunmoiseksi valmistavaksi kouluksi yliopisto-opetusta
varten
Sitten lausuu komitea kokemuksen osoittavan, että
kehityksen kulussa on vuosikymmen vuosikymmeneltä yhä
enemmän ollut huomattavissa taipumus yhdistää
metsänhoito-opetus muihin korkeampiin oppilaitoksiin ja etenkin
yliopiston tieteellisiin laitoksiin. Suorastaan yliopistoon yhdistettyjä
oppilaitoksia luettelee komitea Tvhingenissä (VViirtenhergissä)
ja liiessenissä (Hessissä), Mtinehenissä (Bayerissä), jotavastoin
muissa maissa metsänhoitoopetus on yhdistetty teknillisiin
korkeakouluihin, kuten Landbohöjskole Kööpenhaminassa,
École nationale forestiere Naucyssa (Ranskassa) Hohschule
fiir Bodenkultur Wienissä (Itävalta) ja Polvteknillinen opisto
Zürich’issä. (Komitea ei mainitse metsänhoidollista osastoa
Karlsruhessa.)
Tämän aatteen vastapainona esitetään opetus eristetyissä
oppilaitoksissa kuten metsänhoito-akatemioissa Eberswaldessa
ja Miindenissä (Preussissä), Tharantlissa (Sachsissa) ja
metsänhoito-akatemiassa Pietarissa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
