Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
215
tiometriin hehtaarille, ilman että metsikköjen tibeysmäärä
sen-kautta yleensä oli runneltunut. Samanaikaisesti oli myös
kuivuneita ja tuulenkaatamia puita haloiksi hakattu. Koskapa
havupuisia haikuja käy uittaminen ja niitä siten on helpompi
suuremmissa määrissä myydyksi saada, voidaan pahemminkin
Intoja puita siihen saada käytetyiksi. Puut olivat kahden
metrin pätkiin katkotut ja pölkyt halkomatta. Mikäli
ilmoitettiin. saattoi pölkyt sellaisina varmemmin uittaa
määräpaikkaansa 8 peninkulman matkan päähän. Tällaisesta
puutavarasta maksetaan 70 penniä in8 valmiiksi hakattuna. Kun
työkustannus nousee noin 30 å 35 penniin kuutiometriltä, on
tämä kaupitus edullisena pidettävä, koskapa tämän laatuinen
puutavara muuten useimmiten jääpi lahoomaan ja metsää
ruokottomaksi tekemään.
Täällä, kuten monin paikoin muuallakin, oli
huomattavissa. miten koivu suurilla aloilla estää varjostuksellaan kuusta
pituudelleen kasvamasta, runtelee sen latvan epämuotoiseksi
ja aiheuttaa siten mädännystä. Siksipä koivun
poisharven-t a inistä oli välttämättömänä pidetty, jos kohta
kustannukset nousisikin harvennetun puutavaran myyntihintaa
suuremmiksi.
Kaikki metsänviljelysalat, joilla käytiin noin
kymmenellä. ja joiden ikii oli 8—10 vuoden vaiheilla, olivat erittäin
hyvin menestyneitä. Tiheys oli moitteeton ja lisäkasvu
toisin aloin erinomainen.
Nämät raetsänviljelykset olivat n. k. kaskiviljelyksiä,
joille myöhemmin oli istuteltu täytteeksi harvinaisempia
puulajeja, kuten esim. Larix sihiricaa ja etiropæa, Abies pichtaa
jii Pinus cembraa. Myöskin muutamat kappaleet Pinus
stro-bus’ta olivat niin hyvin menestyneet, että olivat mäntyjä
metriä pitemmät; pitemmät vuosikasvaimet olivat 83 senttimetrin
pituisia. Tammiakin oli kokeeksi istutettu muitten sekaan
eräille aloille. Näiden lalvakasvaimia olivat jänekset aika
aijoin katkoneet, josta syystä ne kasvultaan olivat pensaan
muotoisia.
Siperialaisesta lehtikuusesta huomattiin, että se yleensä
näytti kitukasvuiselta, jos kohta kyllä eräitä sirokasvuisia ja
reheviäkin kappaleita löytyi. Useimpien niistä latvat olivat
vioittuneet ja haaroittuneet. Syyksi tuohon mainittiin
hyönteinen, Chennes laricis, mikä 90-luvun alussa tuhosi tuhansia
siperialaisia lehtikuusia Vesijakaan ja Evon kruununpuistossa.
Siitä pitäen eivät ne oikein ole ottaneet hyötyäksensii. Euro-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
