- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / Nittonde Bandet /
234

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

234

kaiscsti »li hakaitu — jota seikkaa ei kyllin voi huomioon
ottan.

Kuten sanottu on tämä kysymys kokonaisuudessaan
erilläin tärkeä. Sen, joku tahtoo mielipiteensä asiassa
lausua, täytyy olla täysin vakuuteltu sen hyvästä tarkoituksesta.
Omasta puolestani olen kauan asiata tuuminut ja koettanut
sitä tarkastaa eri puolilta. Tuloksena siitä on, ellii minun
vakaumukseni mukaan määrämillalaki ainakin toistaiseksi on
se, joka meillä olisi käytäntöön otettava. Sillä senlainen laki
olisi meidän omista oloistamme syntynyt ja kehittynyt, eikä
suinkaan ole niin raaka, joksi sitä vastustajat väittävät.

Mitä lopuksi tulee Siihen vähimpääu mittaan, johon
terveitä puita saataisiin ulosotlaa, niin olisi se tarkasti ja
taidolla määrättävä finanssisen tavan nojalla, erikseen maamme
eri osia varten. Periaatteellisesti olisi lain vaivoilla
uskottava kunnille. Silii vastoin pitäisi alamittaisia ja
kitukasvuisia puita maasta vietäväksi saada ottaa ainoastaan sen
virkamielien myönnytyksellä, jolle lain valvonta tässä suhteen
uskottaisiin, samoinkuin hänen tulisi antaa myöntymyksensä
niihinkin toimenpiteisiin, joita järkiperäisen metsänhoidon
aikaansaamiseksi tahi metsän poistamiseksi viljelyksen vuoksi
haluttaisiin.

Ihrra Lagerblad arveli, etlä määrämillalaki oli K
iloisissa saanut kannatusta siitä syystä, eltei parempaa ollut
saatavana Hyvän tuloksen saavuttaminen saattoi paremmilla
edellytyksillä Ruotsissa onnistua kuin meillä. Niinpä esim.
Veslor Xorrlaudin lääni oli pitkä, kapea rannikkomaa, jotenka
valvonta lain noudattamisesta hiivi helpoksi.
Tarkastuksetkin tulivat halvemmiksi, koska metsänhoitajia asui taajassa
siinä läänissä. Meillä sitävastoin tarkastukset tulisivat liian
kalliiksi. Niinpä esim. Turun läänissä tulisi laita, sen rujoissa
kuin aivan harvoja metsänhoitajia on saatavana; mutta juuri
Iässä läänissä pitäisi määlämittalain noudattamista ankarasti
valvoa, koska sen asema ja laaja saaristo antoivat aihetta
otaksumaan, että siellä meidän oloihimme katsoen suuressa
määrin pieniä puulajeja maasta viedään. Puhujan arvelun
mukaan Suomenmaan saloja penikulmia pitkä rannikko
vaalisi suuren miesjoukon, jotta menestyksellä voitaisiin valvoa,
että sen laisen lain määräyksiä noudateltaisiin.

Puhuja vielä huomautti, että puuhiomo-, cellulosa- y. m. s.
tehtaat kuliiftiwit äärettömiä joukkoja pientä puutavaraa ja
siinä oli uiääräinil talaissa suuri puute koskapa koko tämä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:40:09 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/19/0258.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free