Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•849
Pinta-alaltaan ovat sen suuremmat hoitopiirit 455,500 à
662,700 h:a. jota vastoin niistä pienin, Haukiputaan piiri, on
186,700 hehtaaria. Näitä hoitoalueita ovat hoitaneet neljä
metsänhoitajaa, yksi apulaismetsänhoitaja ja seitsemän
metsä-piiällv sm iestä; tämän epäkohdan poistamiseksi lehtiin jo
vuonna 1896, kuten komiteakin mainitsee, ehdotus, että
hoitopiirien rajat uudistettaisiin siten, että neljä hoitopiiriä
perustettaisiin, joista kolmen pintaala olisi 505,000 à 566,000 h:a;
neljännen ainoastaan 258,000 h:a; jokaisen näistä hoito
ehdotettiin jaeltavaksi metsänhoitajalle ja apulaishoitajalle, jota
vastoin metsäpäällysmiesten virat lakkautettaisiin. Paljoa
edullisempi on komitean ehdotus, että lakkauttamalla mainitut
metsäpäällysmiesvirat hoitopiirit jaettaisiin, ja että joka osa
muodostaisi itsenäisen ja eri metsänhoitajan alaisen
hoitopiirin. Jos tämä ehdotus hyväksyttäisiin, joutuisi Iin
tarkastus-piiri jaettavaksi kahdeksaan hoitopiiriin, joista kuuden laajuus
olisi jokaisen 253,000 à 283,000 h:a sekä kahden pienemmän
100,000 à 160,000 h:a; siis jonkun verran suuremmat kuin
hoitoalueet keskimäärin Oulujärven tarkastuspiirissä, jossa
sielläkin metsäpäällysmiehiä nykyjään löytyy metsänhoitajien
apulaisina. Tästä huomaa, että nämä hoitopiirit jaettuinakin
tulisivat melkoisen suurialaisiksi. Varsin toivottavaa siis
olisi, että komitean ehdottama hoitopiirien jakaminen
toimitettaisiin niin pian kuin mahdollisia.
Metsänvartiat.
Komitea muistuttaa täydellä syyllä, että metsänvartiain
puutteellinen ammattitaito ja huono taloudellinen asema
kruununmaitten nykyisessä hoitamisessa mitä pikeimrnin
kaipaa parantamista. Kaikkialla maamme kruurninmetsissä
ilmenee tämä metsänvartiain ammattitaidon puute, .Ia heidän
huonon taloudellisen aseman huomaa varsinkin Iin
tarkastus-piirissä. Varlioalueilten lukumäärä on 67 ja keskimääräinen
pin lal a 21,000 à 35,000 h:a.
Vuonna 1901 teki vakinaisten metsänvartiain palkka, sii
hen jyväpalkka vuoden verohinnan mukaan laskettuna, yhteensä
11,298 markkaa 63 penniä, siis keskimäärin miestä kohti
vähän yli 167 markkaa. Jos yksityinen henkilö koettaa
hankkia itselleen miestä vuosipalveliaksi 167 markan
vuosipalkalla, jää hän siinä varmaan onnistumatta, sillä
kykenevälle ja luotettavalle miespalvelialle täytyy hänen maksaa
300 à 400 markkaa vuosipalkkana ja sitäpaitse antaa vapaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
