Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•353
jotapaitse komitea vielä on huomauttanut, että Oulun lääni,
jossa kruununmelsien pinta-ala on hyvin suuri ja jossa
lautlausolojen parantamista on suhteellisesi i vähin edistetty,
lähinnä kaipaa erityistä huolenpitoa. Tämän saavuttamiseksi
on komitea lausunut, että tarpeellisien tutkimusten
aikaansaaminen näistä asioista sanotussa läänissä on kiirehtivää
laatua. Nämät asianhaarat on komitea esittänyt silén kuin
ne todellisuudessa ovat ja ovat sen ehdotukset tässä suhteessa
mielestäni tarkoituksen mukaiset.
Kokous päätti komiteamietinnöstä lausua
mielipiteensä luku luvulta ja tuli siten keskustelun
alaiseksi:
Krut> n u n maan I norut tam i n en yksityisille.
Hra T. A. Heikel. Ruotsissa on nykyisin
sahayhti-öitten talojen ostaminen herättänyt suurta huomiota ja
kysymystä, onko edullista, että perintötilat vähitellen joutuvat
yhtiöitten haltuun, on paljon pohdittu. Myöskin meidän
maassamme on tämä asia varsin tärkeä ja toivottavaa olisi, että
lopultakin tultaisiin selville, luottaako talojen joutuminen
yhtiöitten haltuun hyötyä laikka vahinkoa ja onko yksityisten
maanomistusoikeus pysytettävä voimassa, vaiko muutoksia
siinä suhteessa toivottava. Nämät näkökohdat vaikuttavat
isosti myöskin uudisasutuksen vastaiseen järjestämiseen ja
sen suhteen yhdyn täydellisesti professori Kihlmannin
vasta-lauseesen.
Ifra G. O. Wallin. Mainitussa vastalauseessa
puolustetaan myöskin mäkitupien vastaista olemassa oloa. Kuusamon
hoitopiirissä on runsaasti kruununmaalla tällaisia asutuksia,
mutta niistä päättäen en tähän ehdotukseen mitenkään voi
yhtyä. Mäkitupien etäisyys enemmän asutuista seuduista
tuottaa usein mitä suurinta kurjuutta ja enimmäkseen on
maanviljelys mäkitupalaisille vähästä arvosta eikä suinkaan
pääelinkeinona, kuten luonnollista olisi. Metsätaloudelliselta
kannalta tuottavat mäkituvat suurta tappiota sen kautta, ettei
niitten vähäinen vuokramaksu vastaa kuin pientä osaa niitten
vuotuisesta puutarpeitten arvostakaan. Ja kun mäkitupalaiset
poikkeuksetta elävät suuressa köyhyydessä, voimatta saada
talouttaan paremmalle kannalle, en tiedä inistä syvslä
mäkitupia edeskinpäin perustettaviksi puollettaisiin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
