Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
49
Että tekijä metsän luontaisiin uudistustapoihin ei
lue paljaaksi hakkuuta, huomataan esim. muutamista,
puulajin valintaa koskevasta luvusta otetuista riveistä.
Va-Iittaessaau sitä, että viimeisten 70 å 80 vuoden kuluessa
puulajia valittaessa etupäässä kuuselle on annettu
valta-asema, ja koettaessaan selittää syytä tähän, sanoo tekijä:
..Vähimmän oikeutetulta tuntuu kolmas syy, joka myöskin
on osaltaan vaikuttanut kuusen suunnattomaan leviämiseen
nim. inhimillinen mukavuus ja turhuus. Paljaaksi
hakkuu, hakkuualanpolttarninen (Sch lagabbrennen) ja kuusen
keinollinen kasvattaminen ovat töitä, joita enimmäkseen
voidaan johtaa viheriän pöydän äärestä, toimistosta käsin ja
niiden toimittaminen ei ylimalkaan nouse kouluukäyneen
metsänvartijan (Fortswart) intelligenssin tasoa korkeammalle.
Kuinka mukava taloudenjohtajalle ja kuinka varma tulos!
Lyhyessä ajassa alkaa kuusi hyötyvästi kasvaa, koko ala
näyttää niin järjestetyltä, siistiltä,* nätiltä, että
maallikkokin on ihastuksissaan ikäänkuin sotamiehiksi järjestyneistä
taimista ja siitä seikasta, ettei ole ainoatakaan neliömetriä
maata, jossa ei kasvaisi puuta".
Puhtaita metsiköitä ja puulajien kasvattamista
schab-lonimaisesti tekijä vihaa ja sanoo puulajin valinnasta
puhuessaan seuraavat mieleenpaiitavat sanat:
„Metsätuotannon ensimäisenä päämääränä on
kuitenkin täyttää ahtaamman piirin (paikalliset) tarpeet; se
ala joka jää, käytettäköön aina vientiä eniten tyydyttävän
puulajin kasvattamiseen. Tuntuu joka tapauksessa
uskalletulta, metsätalouden yhdelle ainoalle kortille, yhden
ainoan puulajin varaan asettaminen; sen kaukaisen ajan
tarpeet ja kauppasuhteet, jota varten meidän taloutemme
on tähdätty, ovat arvaamattomat ja siitä syystä on jonkun
erityisen puulajin tuottaman taloudellisen arvon ennakolta
laskeminen aina riidanalainen (anfechtbar)."
Hän suosittelee etupäässä sekametsikkoja, mutta
sanoo niistä, että »toisiinsa yhtyvät (iunige) ja moninaiset
metsikkosekotukset keinollista tietä tuskin ovat
saavutettavissa". Hänen oppinsa perustuu siis siihen, että
nuo-rennos on saatava ainoastaan luonnon itsensä avulla.
Luontoisesta uudistuksesta puhuessaan koskettelee
tekijä eri luvuissa tavallisimpain puulajien luonnollista ja
yhdistettyä (kombinierte) nuorentumista, ja puhuu esim.
pyökki-, tammi-, haapa-, kuusi-, saksan kuusi- ja
mäntymetsikköjen uudistumisesta.
8
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
