Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
56
Metsänarvostelija A. W. Granit lähetti seuraavan
kirjoituksen:
Suojametsiä koskevan keskustelun lisäksi, pyytää
allekirjoittanut esille tuoda muutamia havaintoja Inarista ja
sen itä-Lapinmaassa olevista naapuriseuduista, joita
seutuja minä 30 à 40 kuukautisen
metsäammattimiestoimin-nan aikana olen ollut tilaisuudessa perusteellisesti
tutkimaan.
Topografisessa suhteessa on pohjoinen ja eteläinen
Lapinmaa sangen erilainen. Siihen sijaan, että eteläinen
osa on luonteeltaan vähän mäkistä, pohjoista kohti hitaasti
kohoavaa tasankoa, voidaan pohjoista osaa Inarin
pitäjää sanoa vuorimaaksi, joka lähinnä laskeutuu
keskus-vesiyhtymää Inarin järveä kohti. Suuren,
pohjoissuomalaisen vcsijakajan eteläpuolella muodostaa maa suurin
piirtein nähtynä, yhtäjaksoisen suomaan, jossa kuivat maat
esiintyvät ainoastaan yksinäisinä saarina tahi saariryhminä.
Vesijakajan pohjoispuolella on suhde päinvastainen. Kuivat
maat muodostavat suurimman osån aluetta.
Jos itse vesijakajaa Kemin ja Ivalon joistojen välillä
tarkastamme, huomaamme, että se vastaa hyvin vähän
vanhempien geografien kuvausta Maanselästä (Suolaselkä).
Lukuunottamatta Raututunturin ja Saariselän vankkoja tunturia,
muodostuu vesijakaja,enemmän taikka vähemmän saarisesta
suoalueesta, jonka pituus yhdessä paikassa on lähemmä
100 klm. Suoalue on etelästä vähitellen levinnyt tasaiselle
ylängölle, ja sieltä pohjoiseen Inarin pitäjänrajan toiselle
puolen, kunnes kulovalkeat, vesijakajan verrattain jyrkällä
pohjoisella rinteellä, ovat ehkäisseet sen kulkua. Itää kohti
kohoaa vesijakaja melkoisesti ja yhtyy mainittuun
tuuturi-ryhmään. Tunturit nousevat tavallisesti subalpiinisen
alueen rajan yli suurin korkeus on vähän yli 70t> metriä,
sekä muodostavat luonnollisen suojamuurin kylmiä
pohjoisia tuulia vastaan. Jos siirrymme näiltä, kasvillisuutta
melkein puuttuvilta seuduilta, tapaamme kaikkialla
varsinaisessa metsävyöhykkeessä koskemattomia, eri-ikäisiä ku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
