Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
merkitys tasaikäisten ja vieläpä jossakin määränsä eri
ikäistenkin metsikköjen kehitykseen. Toisaalta tiedämme puiden
pituuskasvunkin olevan puuyksilöiden pyrkimystä tuohon
kaiken elollisen elämän alkulähteeseen, auringon valoon,
saadakseen siten niin suuren lehvistömäärän kuin mahdollista
seri kasvin kehitykselle välttämättömän vaikutuksen alaiseksi.
Tarkastamme seuraavassa lyhykäisesti, niitä auringonvalo
vaikuttaa eri tiheysniäärissä kasvaneiden puiden kehitykseen
varsinkin niiden nuoremmalla ijiillä.
Mitä ensinkin jo alustapitäin tiheässä kasvaneiden, joko
luonnon tahi keinollisen siemennyksen jälkeen nousseiden
taimistojen kehitykseen tulee, on luonnollista, etteivät yksilöt
tilan ahtauden takia voi levittää oksiaan ulospäin, vaan
rajoittuu niiden kasvu pääasiassa pituuskasvuun, valon
tavoitteluun ainoalla mahdolliselta suunnalta, ylhäältä. Tällaisista
nopeasta pituuskasvusta on tietysti seurauksena se, ellii nuor
Ien puiden varret sen kautta muodostuvat hienoiksi ja
hennoiksi sekä kadottavat piankin alkuperäisen
omintakeisuutensa pysyen vihdoin pystyssä ainoastaan toistensa avulla.
Tämä epäluonnollinen kehitys loppuu vasta silloin, kuin puut
varsinaisen pituuskasvunsa alettua yhä enemmän ja enemmän
geometrisessa sarjassa ’) - alkavat vähentää alkuperäistä
lukuaan. Ne puut, joiden on onnistunut saada latvansa
edullisempaan asentoon valoon nähden, jatkavat keskenään tätä
taistelua vuosi vuodella ja lopettavat sen vasta
pituuskasvunsa päätyttyä. On luonnollista, etteivät nuo kuolleet tahi
kuolemaisillaan olevat puut ole ainoita tuloksia tästä
taistelusta, vaan muodostuu siinä eri kehitysasteella olevia puita,
joiden lehvistöjen kehitys on jäänyt enemmän tahi
vähemmän takapajulle aina sen mukaan missä määrin ne ovat
olleet toisien puiden varjostuksen alaisia. Tarkkaan ottaen
voisimme melkein jokaisen puun eroittaa erityiseksi luokaksi
kehitykseensä nähden, sillä onhan luonnollisia, elleivät eri
puut voi koskaan joulua samaan asemaan kasvoksessa. Sel-
1.1 Carl Meyer, Der Waldtou öv. 395.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
