Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
164
ovat voineet näyttää toteen, oltu valo, joka on kerran
läpäissyt elävän leliden, kadottaa samalla voimansa toistamiseen
assirnilalionia vaikuttaa, voidaan helposti käsittää syy, miksi
alimmat oksat ja teisten puiden lehvislöjen alla kasvavat
puut kuihtuvat. *) Ainoastaan siilien asti kun niiden
neulaset tahi lehdet voivat saada sen verran valoa, että ne
pysyvät vihertävinä ja ravinto riittää uusien silmujen
muodostamiseen, pysyvät ne hengissä. On tietysti luonnollista, että
tällaisten ainoastaan hyvin pienessä määrässä
assirnilatsioni-kykyisten puiden lisäkasvu, puuaineen muodostamiskyky, on
hyvin niukka, joten niiden kasvattaminen ainakaan siihen
nähden ei vastaa tarkoitustaan. Siksipä voikin sanoa, kuten
kokeilla on todistettu, että vallitsevat ja voimassa olevat, puut
kasvoksessa muodostavat sen pääasiallisen lisäkasvun. Sen
sijaan että kasvullaan lisäisivät kasvoksen puumäärää, käy
näiden varjossa kasvavien ja kitukasvuisten puiden
esiintyminen siinä epäedulliseksikin. On nimittäin selvää, että
näiden puiden latvat ja oksat tunkeutuessaan vallitsevien
puiden lehvislöjen sisään varjostuksellaan esfävät niitä ottamasta
osaa assimilationiin, silén vähentäen tavallaan kasvoksen
lisäkasvuakin. Tämän lisäksi tulee Slahl’in tekemä havainto,
että varjossa kasvaneet lehdet ja neulaset sekä silmut eivät
omaa samaa assimilatiooni-kykyä kuin valossa kehittyneet,
joten nämä lehvislöl eivät vielä valoon päästyäänkään,
kuih-luvaisten puiden muututtua kuiviksi, voi normaalisesti
toimia. **) Näiden syiden perusteella onkin luonnollista, että
tällaisten vallitsevani, enin kehittyneiden puiden kasvua
estäväin yksilöiden poistaminen on jokaisen metsänsä
kehittymistä huolehtivan metsänomistajan tehtävä. Tällaisen
kasvoksen harvennuksen kautta ei nimittäin jokainen puu
ainoastaan saa mahdollisimman suuren määrän assimileeravia
Iehvistöjä, vaan säilyttää vielä sen kautta latvuksensa kehit-
*) 6. Wagener, Allgem. Furst uml Jagd-Zeitnug 1903 Juli, .siv.
225 ja Hio Waldrente
**) Zeitschrift fiir Forst nnii Jagdweaen 1897, .|annar Kraft,
eiv. 12.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
