Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 fitt
verratessamme suletussa kasvoksensa kasvaneen puun
vuosilustoja sen vapautlamisen jälkeen muodostuneisiin
vuosilustoihin. Puhuessamme ori apuharvennusmäärieu vaikutuksesta
puiden lisäkasvuun tulemme kyllä tästä vielä peruuttamat
tornia esimerkkejä näkemään. Tässä voitaneen ainoastaan
viilata Horggreveti kirjaansa Die Forstabschätzung» ottamiin
kuviin, jolka osoittavat harvennnshakkauslen vaikutusta eri
puulajien vuosilustojen leveyteen. — Tähän nähden
voidaankin täydellä syyllä myöntää, että nimi lihottisliakkaus, joksi
apuharvennuksia myöskin nimitetään, pitää paikkansa.
Apuharvennuksien lisätessä diametrilisäkasvua, enentävät ne
tietysti samalla pinlalisäkasvuakin, mutta ei ainoastaan
samassa suhteessa kuin edellisiä, vaan — alojen suhtautuessa
toisiinsa niinkuin diametrièn neliöt — paljon huomattavana
massa määrin.
Ennen luultiin puun ainoastaan hyvin tilleissä
kasviksissa saavuttavan suurimman pituutensa. Myöhempien
tutkimusten mukaan on kumminkin lu|lu siilien tulokseen, eitä
järkiperäisten harvennuksien, apuharvennusten, avulla puu
ei ainoastaan kasva paremmin paksuutta, vaan myöskin
pituuskasvussa menee tiheässä kasvaneista puista
huomattavasti edelle. Niisiä lukemattomista esimerkeistä, joita tässä
suhteessa on nähtävissä, voisimme mainita seuraavat.
Heimherger *) on huomannut, että 35-vuolisissa
kasvok-sissa, joissa puiden luku hehtaarille oli 4547, 4234 ja 2()74,
eri tiheysmäärien vaikutuksesta keskipuun vastaavat
korkeudet olivat 12,2, 13,2 ja 10,3 m. — Samoin mainitsee
Schein-bar**) verratessaan kahta eritiheääu istutetuista taimistoista
noussutta 44-vuotista kuusikasvosta, että harvemman
keskimääräinen pituus oli 2,6 m. ja paksuus 1.2 cm. tiheämmän
kasvoksen vastaavia mittoja suurempi. — Decker’in ***)
mukaan oli eräässä 25-vuotisessa istutuksen jälkeen nousseensa
mäntykasvoksessa puiden keskimääräinen pituus 10,8 m., jo-
* U. Wallmo, Rationel I skogHafvcrkning «iv. 125.
•♦) » • «> 126
6 I Wallmo, siv. 121.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
