Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
150
hoidollisen kiisi kirjan viime painoksessa on hän sitäpaitsi kirjoittanut
metsämatemat iikkaa käsittelevän osån, joka löytyy myöskin ruotsiksi
mukaeltuna.
Esipuheessaan sanoo tekijä pitäneensä silmällä erittäinkin itä
valtalaisia inetsäoloja ja kiinnittäneensä erityisen huomion vnoriseutu
jen metsiin. Koska yllämainittuihin oloihin ennen ilmestyneissä met
sänjärjestelyä koskevissa nppi Kirjoissa on kiinnitetty joksenkin vähän
huomiota, niin pitää tekijä kirjansa ilmestymisen oikeutettuna.
Johdannossa puhutaan metsänjärjestelyopin tarkoituksesta ja
ylimalkaan metsänhoidon omituisuuksista. Muun muassa
huomautetaan, että metsätaloudessa ylipäänsä on vaikeata täsmälleen eroittaa
toisistaan pääomaa ja siltä juoksevaa korkoa. Tehdään sitä paitsi sei
koa metsänjärjestely opin kehityksestä ja mainitaan kirjallisuudesta
tällä alalla.
Kirjan varsinainen sisältö jakaantuu kahteen pääosaan, joista
en-simainen — teorettineen käsittelee metsänjärjestelyopin teoreettisia
perusteita; jälkimäinen käytännöllinen — sitävastoin metsän
järjestelyn toimeenpanoa.
Eusimäisessä osassa puhuu tekijä ensiksi metsätalouden tarkoituk
»esta, liittyen Presslerin perustaman »netto-opin» kannattajiin, jotka
asettavat päämääräkseen mahdollisimman suuren maakoron
saavuttamisen. Tämän jälkeen kosketellaan metsätalouden kestäväisyyttä
Vaatimatta ehdottomaa kestäväisyyttä, katsoo tekijä myöskin tätä kysy
mystä rahallisella kaunalta.
Erityisissä luvuissa käsitellään sitten lisäkasvua ja tuotannou
suuruutta. Niin houkuttelevaa, kuin olisikin lähemmin tehdä selkoa
tekijän mielipiteistä lisäkasvusta ja sen eri laaduista, niin jätän sen
kumminkin sikseen, koskei tällainen selonteko mahtaisi olla paikallaan
lyhyessä ilmoituksessa.
Luonnollista 011 myös, ettei kirjasta puutu seikkaperäistä selon
tekoa uäyttäjäprosentista ja sen eri vaikuttimista. Kiertoajasta
taiten tietenkin - puhutaan perusteellisesti. Tekijä on tinausisen kier
toajan puolustaja. Kiertoajasta karsintauietsässä lausutaan muun muassa ;
»llarsintametsässä emme oikeastaan voi puhua kiertoajasta, koska
hakkuu tapahtuu rangoittaan eikä metsiköittään, ja eri rungot joutuvat
käytettäviksi hyvin eri Ikäisinä. Siis jokseenkin samallaiuen mielipide
kuin Tichy’llä, •*) joka pitää sanaa »kiertoaika» paradoksina sille peri
aatteelle: että metsikkö on pysyvä ikuisesti.
*) Skogsuppskattningslära efter A. R. von Guttenberg af J. E.
Kinnian, Stockholm 1903.
**) Itävaltalainen insinööri ja metsänhoitaja; tunnettu harsin
nau innokkaana puoltajana.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
