Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Harvennushakkauksista.
(Jatk.).
C.) Apu/mrrennnksien määf’ä.
Kun apuharvennuksia ensin alettiin toimittaa,
noudatettiin erittäin suurta varovaisuutta varsinkin mitä kasvoksien
harventamiseen tulee. Myöhemmin kun harvempien
kasvoksien edukkaisuus on tullut todistetuksi, on tässäkin suhteessa
vanhoista tavoista vapauduttu ja uusia menettelytapoja
muodostettu. Edellisestä olemme jo nähneet miten runsaampi
valo ja vapaus, kohtuullisten rajain sisälle suljettuin.i, voivat
puiden kasvua ja tuotantoa edistää. Meidän olisi nyt
tarkasteltava niitä vaikuttimia, jotka erillaisia ja eri olosuhteissa
kasvaneita kasvoksia harvennettaessa ovat huomioon
otettavat. Niistä tekiöistä, joista kasvoksen runsaampi tahi
niukempi apuharvennusmäärä riippuu, ovat kasvoksen ikä ja
uudistumistapa, puulaji, metsämaan hyvyys sekä kasvupaikan
korkeussuhteet mainittavimmat.
Eri puulajien tiedämme ensinnäkin eri määrässä valoa
vaativaisina, jo luonnonkin lilassa hankkivan itselleen eri
lavean kasvupaikan. Tässä suhteessa on prof. C. Sehuherg
tehnyt hauskoja havaintoja. *) Voidaksensa hyvin kehittyä
vaativat siten hänen mukaansa eri puulajit 40—50 vuoden
ijällä seuraavat kasvualat, mänty 7,3 m2, kuusi 6,4 m2,
hopeakuusi 4,o m2 j n. e. Männyn kasvualaan verrattuina olisi
siten kuusen kasvuala siitä 87 °/0 ja pyökin 63 0 0. Verra-
*) Gayer, Waldbau. siv. 582.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
