Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
150
Kasvoksen oliossa luulien vaikutuksen alaisena, on
vastaavalle puolelle eroitettava ainakin 1 m. levyinen laide, joka
jo ensikerralla harvennetaan runsaasti, joten puut
vahvistut-tuaan ja oksistuttuaan aina maahan asti estävät tuulia
pääsemästä heikompia puita vahingoittamaan. Tällainen
harvempi metsänrinne on muuten kaikissa seuraavissakin
kas-vosmuodoissa välttämätön.
Ensimmäisessä apuharvennuksessa saadut puuaineet ovat
siksi pieniä, ettei niitä useinkaan kannata ottaa metsästä
pois. Tavallisesti jätetäänkin tällaiset puut maahan
mätä-nemään ja siten metsämaan ja kanervapeitettä
tukehduttamaan ja sen hedelmällisyyttä lisäämään
Puiden tähän aikaan kasvaessa joutuisasti ja
alikasvoksen silén huomattavasti eroittuessa valtakasvoksesta, on
apu-harvennuksia uusittava joka 5 ä ö vuoden perästä.
Seuraavassa harvennuksessa tehdään kasvos jo harvemmaksi
ottamalla pois kaikki 5:een luokkaan kuuluvat puut ja varjossa
kasvavista ja kuihtuvista ne, jotka näyttävät eniten tekevän
haittaa vallitsevien ja voimassa olevien puiden kasvulle.
Jä-lelle jääneet, puut luokasta 4 saavat jäädä maata suojaamaan
ja tarvittaissa korvaamaan sienien y. m. tappamia
valtakasvoksen puita. Luonnollista on, että apuharvennusta voidaan
ulottaa valtakasvokseenkin poistamalla vahingoittuneita,
käyriä taikka muuten huonosti kehittyneitä puita, jos vaan
näiden varjossa kasvaneet puut voivat täyttää siten syntyneet
aukot.
Harvennuksessa saadut, puut oksitaan ja katkotaan
sopiviin kappaleisiin sekä kootaan läjiin. Seuraavana syksynä
vedetään ne linjoille tahi teille, joista ne helposti saadaan
viedyiksi määräpaikkoihinsa- — Seuraavissa
apuharvennuk-sissa, joita toimitetaan joka 10 tahi 15:sta vuosi, poistetaan
osa varjossa kasvaneista ja voimassa olevistakin puista. Näitä
tehtäessä on näet suurin huomio pantava vallitsevien puiden
latvusten kehitykseen. Tiedämme nimittäin, että mänty 60
à 80 vuoden ijässä runsaimman lisäkasvunsa loputtua enää
uinuvien silmujen puutteessa voi sanottavasti latvustaan voi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
