Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
263
vilistä saada sahatavaraa, on tietysti suurempaa varovaisuutta
noudatettava, jota vas toin polttopuun saantia varten
kasvatettavissa kasvoksissa jo alusta alkaen on sivuvarjostus
lopetettava. Seuraava apuharvennus tehdään aina 10 vuoden
kuluttua.
Tämän yhteydessä voisimme mainita, että meilläkin
muutamat metsänomistajat ovat jo koivikkojaan apuharventaneet
ja saaneet ne siten erinomaiseen kuntoon, joten niistä
tulotkin sitä mukaa ovat suuremmat.
Apuharvennus lehtikuusikascoksessa. Kun
lehtikuu-sen taimet istutetaan 1 ’/a tahi 2 m. päähän toisistaan,
tarvitsevat ne piankin vapaampaa tilaa voidaksensa säilyttää
2/s rungostaan oksaisena. Jos lehtikuuset kasvavat liian
lähekkäin, kasvavat ne kyllä pituuttaan, vaan tuskin jaksavat
kannattaa kuihtuvaa latvustaankan.
Latvuksen kehitys onkin lehtikuusikasvoksissa niinhyvin
ensimmäisen apuharvennuksen kuin sen runsaudenkin
määrääjänä.
Apuharrennus sekametsissä. Jo apuharvennuksien
hyödyistä puhuessamme mainitsimme niiden olevan erittäin
tärkeitä sekametsien hoitoon nähden. Apuharvennuksien
tarkoituksena näissä ei ole ainoaslaan puiden kasvun
edistäminen, vaan myöskin kasvoksissa esiintyvien erilaisten
puulajien säilyttäminen ja hoito sekä sopivien puiden rahapuiksi
kasvattaminen.
Tavallisin sekametsä meillä on mäntyjen ja kuusien
muodostama. Usein, varsinkin nuoremmalla ijällä tavataan
siinä myöskin jonkunverran koivua siellä täällä kasvavana.
Yleensä voidaan sanoa harvennuksien tällaisessa metsässä
tapahtuvan samaan tapaan kuin puhtaissa mänty- ja
kuusi-kasvoksissa ottamalla kumminkin samalla huomioon
vallitsé-van puulajin ja sekoitustavan. Erittäinkin on sitä puulajia
edistettävä, joka paraiten niaanlaadun puolesta alalle
soveltuu. Niinpä nähdäänkin esim. Vesijaon kruununpuistossa
keinollisen metsänuudistuksen jälkeen nousseissa kuusi- ja
mänty-sekakasYoksissa jo männyn ulkomuodostakin, ettei se
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
