Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
274
Edellytyksinä hyväkasvuiselle puulle ovat, kuten olemme
nähneet, runsas ja toimintakykyinen lehvistö sekä laaja
juuri-muodostus. Jos nyt harvennushakkuuksien avulla,
tapahtu-koonpa se sitten apuharvennuksien tahi väljennyshakkauksien
muodossa, nämä runsaan lisäkasvun tekijät säilytetään, on
tietysti luonnollisia, että puut vanhemmalla ijälläänkin vielä
voivat lisätä puumääränsä paljon huomattavammassa
määrässä kuin varjossa kasvaneet, koko elämänsä nälkää nähneet
puut. Huomioon on tässä vielä otettava sekin seikka, johon
jo ennenkin olemme viitanneet, että puiden lehvistö varjossa
muodostuu sellaiseksi, ettei valoon päästyäänkään enää voi
puuta kasvattaa. Tämän lisäksi olemme vielä nähneet
useiden puulajien varjossa kasvaessaan kadottavan kykynsä
uinuvista silmuista uusia lehvistöjä muodostaa, joten niiden
lisäkasvu senkin takia vanhemmallakaan ijällä ei enää
sanottavassa määrässä voi enetä *). Luonnollista onkin siis,
että väljennyshakkauksia tiheissä kasvoksissa toimittamalla
ei voida toivoakkaan sellaisia tuloksia kuin hoidetuista
elinvoimaisista kasvoksisla. Siksipä onkin, kulen
väljennvshak-kausten toimeenpanosta puhuessamme tulemme näkemään,
lavallista, etta mainitut hakkuut liitetään suoranaisina jatkoina
apuharvennuksiin ja saadaan juuri sen kautta lisäkasvu
puiden loppuijälläkin paljon suurempana kuin
harventamatto-inissa taikka vieläpä apuharvennetuissakin kasvoksissa
Mitä väljennyshakkauksien vaikutukseen puiden
pak-suuskasruun tulee, voimme vedota ainoastaan niihin
esimerkkeihin, jotka olemme maininneet apuharvennuksien
hyötyjen yhteydessä. Yleensä ei väljennyshakkauksien jälkeen
puiden paksuuskasvua enää verratakaan samanikäisiin
täysi-tiheän kasvoksen puihin, vaan tavallisesti runsaasti
apuhar-vennettujen metsikköjen vastaavaan kasvuun. Erittäinkin
saksalaisilla ja itävaltalaisilla koeasemilla on tässä suhteessa
hauskoja havaintoja tehty, joista näkyy, miten puut
väljennetyillä koealoilla ovat paljon paksummat kuin runsaasti
•) Zeits. £ür Foret.o .Jugdweseu 1897 Jauuar. siv. \2 13.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
