Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
päähakkauksen arvo kiiy samallaiseri esim. runsaasti
apu-harvennetun kasvoksen arvoa pienemmäksi, vaikkakin puiden
suurempi arvonlisäkasvu ja hin lain kohoaminen kohottaval
sen arvoa suhteellisesti enemmän. Edullisimmin vaikuttavat
tässä kumminkin kiertoajan kuluessa saadut sivutulot, joiden
jälkiarvot vielä lisäävät mainittua päiihakkuun arvoa.
Oletetaanpa vaan Lorey’n mukaan *), että kahdesta samallaisesta
100-vuotisesta kasvoksesta, joista edellinen on hoidettu
apu-harventamalla, jälkimmäinen väljentämällä, saadaan seuraavat
sivu- ja päähakkuuiden arvot.
1). P _ 4500 mk
S30 = 80 •
Sso 150 »
S70 = 320 >
Sso - 350 »
Yhteensä 5400
= 90 mk.
2.) P = 3&00 mk
S30 ==- 80 »
S50 — 150 »
S70 — 1030 »
Sso = 540 »
Yhteensä 5400
1 SOO m k
Tästä johtuu suorastaan, että, vaikkakin tulojen alku
arvojen summat molemmissa tapauksissa ovat yhtäsuuret,
lulo metsästä kiiy välj ennyshakkauksen mukaan suuremmaksi
sillä siinä sivutulot S70 — 1032 ja Sso — 540 tekevät
loppuarvioillaan metsän arvon paljon suuremmaksi kuin
edellisessä tapauksessa, jossa korkoa tuottavina olivat saman ajan
kuluessa sivutulot 320 ja 350 mk. Suoranaisena
seurauksena tästä on myöskin maan tulevaisarvon
suurem-muus väljennetyssä metsässä, t. s. siitä saadaan korkeampi
maakorko kuin apuharvennetusta kasvoksesta.
Väljennys-hakkauksien edistäessä valtametsän lisäkasvua ja siten
kohottamalla puiden arvoa on, kuten jo mainitsimme, päätu
jonkin arvo suhteellisesti isompi kuin muiden perusteiden
mukaan hoidetussa kasvoksessa. Tästä johtuukin, että
maa-korko ja samalla rahallisesti edullisin kiertoaika puoletuval
vasta myöhemmin kuin jos lisäkasvu kiertoajan lopulla olisi
•) Allgm F. u Jagdz. 1897 Februar, siv. 43.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
