Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
283
90 vuoden ijässä. Ensimmäisessä harvennuksessa
väljennetään metsää ainoastaan sen verran, että mäntyjen latvojen
viiliin jää noin 50—70 cm levyinen rengas. Kuitenkin
voidaan lalvusyhteyttä silloinkin jo suuremmassakin määrässä
rikkoa, jos puut ovat ennen apuharvennuksien kautta
suurempaan vapauteen tottuneita. Harvennuksia on
uudistettava-niin usein kuin mahdollista, tavallisesti 10 vuoden väliajoilla.
Näissä hakkuissa voidaan poistaa joko huonoimmat ja
pie-nimmät puut, kuten tavallisesti tehdäänkin tahi vanhemmalla
ijällä jiireimmätkin, joten pienet muuten tukinaineiksi jääneet
puut voivat parikymmentä vuotta valossa seistyään varttua
arvokkaiksi tukkipuiksikin.
Jos metsän uudistaminen on väljennyshakkausten
tarkoituksena, kaadetaan noin 30 vuotta ennen metsän
hakkausta kaikki huonokasvuiset puut, joten ne puut, joista voi
toivoa hyötvpuita varttuvan, saavat suuremman
kasvuvapau-den. Toisessa väljennvksessä, joka toimitetaan 5 lahi 10
vuotta ensimmäisen jälkeen, on etupäässä niitä kohtia
harvennettava, joihin uusi kasvu jo on noussut. *) Tällaista
menettelyä jatketaan kunnes puiden oksien välimatka
kymmenkunta vuolta ennen kasvoksen lopullista hakkausta on
2—5 metriä. Viimeisessä väljennyksessä poistetaan sitten
kaikki muut puut paitsi sellaiset harvassa kasvaneet
männyt, joLka ovat välttämättömät ehkä epätäydellisen uuden
kasvun täydentämiseksi.
Jos väljennyshakkaukset aloitetaan niin aikaisin ja
toimitetaan niin lievästi, ettei männyn taimisto valtakasvoksen
alla viihdy, ei keinollisen tävdennysmetsän hankkimiseen
meillä ainakaan useimmissa tapauksissa tarvita ryhtyä, sillä
hyväkasvuinen maa ei runsaammasta valostakaan kärsi.
Sitäpaitsi muodostuu tavallisesti näinkin harvan mäntymetsän
alle kuusinen juurimetsä, joka täydellisesti voi korvata
kai-kellaiset suurilla kulungeilla hankitut täydennvsmetsät. Usein
nähdään kuitenkin harvoistakin metsistä tällaisen maata suo-
*) 1 limuikäinen, Metsitnhoito oppi., aiv. 262.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
