Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
288
hakkauksilla ja apuharvennuksilla suurempaan vapauteen
totutettu, toimitetaan siinä noin 70 vuotien ikäisenä väljen
nyshakkaus, jota tarkoitettaessaan uuden kasvun hankkimisen
helpoittamista, voisi kutsua valmisfushakkaukseksi, ja jossa
à Vs puumäärästä poistetaan. Samalla kun tämän ja
seuraavien väljennvksien avulla nuorennos alalle saadaan,
on myöskin keinollisen metsänkasvatuksen kautta pidettävä
huolla tarpeellisen sekoituksen hankkimisesta tähän,
etupäässä pyökin siemennyksen kantta syntyneeseen uuteen
kasvuun. Jiilelle jääneet jättöpuut, 60—80 luvultaan, poistetaan,
kun niiden olemassaolo alkaa käydä nuorennokselle haitaksi.
Näiden hakkuiden vaikutuksesta sanoo Homburg puiden
kasvun edistyvän siinä määrässä, että kun vuotuinen
lisä-kasvuprosentti ennen »valmistushakkausta» oli 1,4, se 17
vuotta kestäneen väljennvskauden kestäessä oli keskimäärin 4,8.
I’seita muitakin väljennyshakkaustapoja voitaisiin vielä
mainita, mutta kun ne etupäässä soveltuvat meillä
menestymättömille puulajeille ja kun niiden tarkoituskin ainakin
jossakin määrässä poikkeaa väljennyshakkausten varsinaisista
perusteista, voitanee ne jättää tässä huomioon ottamatta.
4s
Olemme edellisissä pääasioissa tarkastaneet
harvennus-hakkauksia; olemme nähneet, mitä hyötyä taimiston
puhdistamisesta on, olemme myöskin huomanneet, missä määrässä
apuharvennukset ja väljennyshakkaukset voivat puiden kasvua
edistää. Kaikista näistä puhuessamme olemme ainakin
useimmiten vedonneet ulkomailla tehtyihin tutkimuksiin ja
havaintoihin. Mikä tähän on syynä, siihen on helppo vastata;
Suomessa ei tällaisia kokeita ole tehty Sanotaan
Suomalaisesta, ettei hän usko mitään ennenkuin koettaa. Uekkö
sitten tällainen koettamisen» puute vaiko kehittymättömät
olomme enemmän pidättäneet harvennushakkauksia
maastamme, se kumminkin on varma, että ainakin jossakin
määrässä on edellinenkin niiden tuntemattomuuteen ollut syynä.
Vasta kun metsänhoidollisten koetuslaitosten kautta on voitu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
