Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3!»
nuorennoksen edistämiseksi ja ylipäätään metsien tilan
parantamiseksi.
Mielipiteeni esillä olevan kysymyksen suliteen siis un.
että hirsien harsinnalla, siinä muodossa kuin se useimmissa
paikoin kr.-metsissämme tätä ennen on pantu käytäntöön, on
sangen usein ollut turmiollinen seuraus nuorennoksen
nousemiseen nähden, mutta ettei itse hakkuutapa yksistään aina
ole ollut syynä nuorennoksen huonouteen. Siitä syystä olisi
tämä hakkuutapa paljoa enemmän kuin Iätä ennen
sovellutettava eri metsikköjen erilaatuisten vaatimusten mukaan
nuo-rennokseen nähden, jotapaitsi suoranaisiin toimenpiteisiin
olisi ryhdyttävä uuden kasvun saamiseksi niin pian kuin
suinkin harsinnan kautta valmisteluilla nuorennusaloilla.
Tämä kysymys on mielestäni kumminkin niin tärkeä, ja
vaatii, jos mieli siihen täydellistä vastausta saada,
perusteellista tutkimusta eri osissa maata ja soveltuisi mielestäni
tällaisten tutkimusten toimittaminen ja aineksien kokoaminen
täydelliseen vastaukseen metsänarvoslelijoille, joille
hakkuiden järjestäminen hoitoalueissa nykyjään on uskottu.
Toinen alustaja, metsänhoitaja G. Hartin esitteli
seuraavia näkökohtia: Nuorenuosta nousee huonosti kuiville
kankaille. Syynä tähän on että kysymyksessä olevat maat
ovat useasti palaneet ja ruokamulta palon mukana täydelleen
hävinnyt. Tämmöisille maille ei saada nuorennosta, ellei
niille ensin saada edes jonkinlaista kasvipeitettä, joka
synnyttää ruokamultaa. Luonnon itsensä täytyy niitä lihottaa
ja metsänhoitajan tehtävä supistuu useastikin ainoastaan
huolehtimiseen siitä, että tämä luonnon lihottamistyö esteettömästi
saa jatkua ja maa täydellisesti levätä.
Ei puolestaan tahtonut lausua varmaa päätöstä
kysymyksessä, sillä luuli sen olevan ratkaistavissa ainoastaan
perinpohjaisen. syvällisen tutkimuksen jälkeen. Viipurin
kokouksessa v. 1899, jolloin sama kysymys oli ollut esillä oli
tehty sellainen päätös, että yhdistys lausuisi toivomuksensa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
