Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
43
(»aremmiksi. Eri mieltä oltiin, pyydettäisiinkö
Metsähallitukselta lupaa ja varoja saada paikoin kokeilla edellä sanotuissa
suhteissa tai pyydettäisiinkö että Metsähallitus nimenomaan
määräisi että tuollaisia kokeita on tehtävä ja missä. Myös
oli erimielisyys siitä olisiko Hallituksen sirkuläärikirjoituksen
kautta määrättävä mitenkä nuo kokeet ovat tehtävät.
Pidettiin, että kokeet antaisivat varmemmat ja tosiperäisemmät
tulokset jos ne kaikkialla yhdenmukaisesti tehtäisiin jota
vastoin toiselta puolen arveltiin mahdottomaksi antaa tarkkoja
määräyksiä, erilaiset maa-alat, metsiköt v. in. seikat kun
vaativat kukin omaa menettelytapaansa. Etenkin aika. koska
poltto oli kussakin tapauksessa tehtävä oli mahdoton
edeltäpäin määrätä. Pidettiin sopivimpana saada määräys, joka
ainoastaan >uurin piirtein määräisi menettelytavan.
Mihinkään loppuponteen näihin erimielisyyksiin nähden
kysymyksen kokonaisuudessaan ei kokous pyrkinytkään vaan
päätti lähettää pöytäkirjat Metsähallitukselle sen itsensä
määrättäväksi toimenpiteensä, jos huomaa keskustelun sellaisia
aiheuttavan.
Tammelander. Kysymys on, kuten alustajat olivat
huomauttaneet, ollut esillä Viipurin kokouksessa v. 1899.
Alustaja johtaja B. Ericsson oli silloin arvellut, että
kokemusta kysymvksenalaisessa asiassa varmaankin kyllä oli
olemassa kullakin eri metsänhoitajalla, mutta tämä kokemus
oli hajanaista ja samaa mieltä oli puhujakin ollut, mutta hän
oli ehdottanut, että nämä kokemukset kerättäisiin edes
pienemmästä osasta maatamme. Asia on kuitenkin joutunut
viheriän veran alle, mutta olisi nyt uudestaan saatava vireille. —
Metsähallituksen vuosikertomuksissa on ainakin näihin
saakka aina tarkalleen kerrottu, miten kylvö- ja istutustoimet
ovat kruununmetsissämme onnistuneet, vaikkakin nämä
toimenpiteet ovat sangen vähäisestä arvosta. Miten uudistus
yleensä hakkauksien jälkeen on onnistunut, siitä ei
sitävastoin ole mainittu sanaakaan, joka on sangen kuvaavaa sille
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
