Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
17
melkein sammaleton Carex aquatilis-a.iitty. Kun lietettä
alkaa laskeutua väkemmäu, käy sammalkasvillisuus
(Ambly-stegiwn fluitans) runsaammaksi, syntyy tavallineu, jonkun
verran sammaltunut Carex aquatilisAuhta: jos rannalle on
muodostunut korkeampi valli, käy sammalkasvillisuus
(etupäässä Sphagnumeja.) vielä runsaammaksi: muodostuu
nevaniitty. Sphagnumit kasvavat vähitellen pituutta, sammal-jäsen
muodostama turvekerros käy paksummaksi. Tämä
paksuneminen ei tapahdu tasaisesti, vaan muodostuu matalia, hyvin
epämääräisiä mättäitä, jotka sulautuvat toisiinsa ja samalla
vähitellen kohenevat. Vihdoin kohoo turpeen pinta niin
korkealle, ett’ei sitä tulva enää saavuta. Kasvillisuus on
sill aikaa muuttunut. Nevaniityn saraheinät ovat toinen
toisensa jälkeen hävinneet ja sijaan on tullut varpuja
(juolukka. Andromeda, suopursu, vaivaiskoivu y. m.). Koska
paikkaa ei enää kannata niittää, ilmestyy sinne puitakin,
pääasiallisesti kitukasvuisia mäntyjä. Tällä tavalla on
tulvaniitystä lopulta kehittynyt mäntyräme l).
Missä ei niittyä ole tehty, on vastaavalla paikalla
korpimaista metsää. Rannimpana löytyy leveämpi tai
kapeampi reunus pajukkoa (Salix aurila, S. cinerea, S.
pen-tundra. S. phylkifolia, S. giaurn, S. lapponani. S. myrsinites
y. m.), joka ainakin tavallaan vastaa Siperian jokien
seka-pensastoja, kauveinpana rannasta seuraa usein ensin
koivu-viita ja kauviinpana kuusikorpi. Niinkauvan kuin lietettä
laskeutuu runsaammin, ovat nämät metsät ja pensaikot
melkein sammalettomia,^kuten][vastaavat metsät
Siperiassakin. Mutta sellaisilla paikoilla, minne lietettä alkaa
laskeutua niukemmin, sammaltuvat ne ja niihin alkaa muodostua
turvetta. Samalla tapahtuu muussakin kasvillisuudessa
muutoksia. Varpuja näyttäytyy toinen toiseusa jälkeen (Salix
myrtilloides, vaivaiskoivu. MyrliUus uliginosa y. m.). Salix
’) Lappalai.-ist» ja pohjoissuomalaisista tulvamaista tuleu piakkoin
julkaisemaan tutkimuksen Tiedeseuran Acta-sarjassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
