Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
24
osoittavat, että sielläkin oli ennen kasvanut metsää. Mutta
kantojen löytyminen soiden alemmissa kerroksissa 011 siksi
yleistä, ett’ei se voi riippua tuollaisista sattumista, vaan
täytyy sillä olla yleisempi syy. v. Post’iu esittämä
vaikuttava syy, että järviemme vesi yleensä olisi lisääntynyt.
011 sitävastoin vaan rohkea hypotesi, johon ei ole muuta
tukea kuin nuo kannot soiden pohjalla. Sitäpaitsi löytyy
sellaisiakin soita, joissa ei ole järviturvetta lainkaan ja
joiden synty siis tuskin olisi v. Post’in mukaisesti
selitettävissä.
Mielipiteen, että lukuisat suot ovat syntyneet
kangasmaiden soistumisen kautta, lienee selvimmin lausunut
saksalainen Eamann ’). joskaan ei tuo mielipide aikaisemminkaan
ollut aivan outo.
Hän sanoo:
„Der bisher behandelte Vorgang der Hochmoorbildung
(s. o. rämeiden syntyminen nevoista ja letoista) ist weit
verbreitet, die grössten und ausgedehntesten Moore sind
jedoch auf anderem AVege entstanden.
Untersucht man die grossen Moorflächen Hollands oder
Xorddeutschlands, so findet man in diesen dentliche
Schich-ten verscliiedener Zusammensetzung — —–
Es findet sicli fast stets die folgende Schiclitenfolge
(von der untersten Låge beginnend):
1. Baumreste, deren Wurzelstöcke in die unter dein
Moor liegende Erdschieht reiclien––
2. Heidetorf,–-
B. Wollgrastorf,–
4. Sphagnumtorf.
5. Bunkerde, die autliegende, meist erdartige Scbicht,
welche von Heide und Sphagnum gebildet wird".
„Dieselben Pilanzen, welche demnach das ganze
Hocli-moor zusammensetzen, folgen sich in gleicher Weise vom
’) E. Rammin: Forstliche Rodcnkundc uud .Staudortslelire. 1893, siv.
247—250.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
