Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
30
löytyy sirotettuina tai jo taajemmaltakin aivan nuoria
Sphag-njim-mättäitä, olen tavannut m. ra. Perhossa.
Isommat suot ovat saattaneet saada alkunsa lukuisista
eri paikoista. Missä on ollut lampi, joka on kasvanut
umpeen, missä vaan pieniä lätäkköjä tai lähdesilmiä, missä on
ollut puroja, joiden tulvan valtaan joutuneet rannat ovat
soistuneet, missä on soistuminen alkanut jossakin
metsänot-kossa. Noista alkukohdista 011 suo alkanut levitä välillä
olevalle kankaalle. Sillä tavalla ovat useat, pikkusuot
kasvaneet yhteen muodostaen isompia soita. Nämät ovat
sulautuneet toisiin samantapaisiin ja siten on lopulta
saattanut syntyä sellaisia suunnattomia suokomplekseja,
jommoi-sia tavataan moniaalla maassamme.
Maamme soiden yhteenlaskettu pinta-ala lienee vähän
yli 10 miljoonaa hehtaaria1). yksin ruunun maissa
käsittävät ne lähes puolen viidettä miljoonaa hehtaaria eli siis
yli kolmanneksen ruunun metsien pinta-alasta2).
II.
Soittemme kehitys.
Olemme edellisessä kosketelleet kysymystä soittemme
synnystä ja osån niiden kehityksestäkin.
Järvien kasvaessa umpeen muodostuu toisen tai
toi-senlaatuinen neva tai letto: tuo neva tai letto vähitellen
kehittyy rämeeksi. Jokien tulvamaiden soistuessa
muodostuu joko neva- resp. let.tomainen niitty tai korpi, jotka
kumpikin aikaa myöden lopulta kehittyvät rämeiksi.
Kankaan soistuessa syntyy rämeeksi vähitellen kehittyvä korpi
’) Vrt. A. G. Blomqvist, Finska Forstföreningens Meddelanden. V, siv. H.
s) Vrt. Valtion metsäkoni i teau mietintö, siv. 178.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
