- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXIII bandet. Häfte 1-4/XXIII nide. Vihko 1-4 /
43

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

43

omituisellakin tavalla. Kihlman a) nimittäin mainitsee Kuolan
niemimaalta, että tuuli toisinaan voi rimmistä ajaa Sphagnnm
LÄndhergii-v ars i a mättäille, jonne ne jäävät lisäten
mättäiden massaa.

Maassamme löytyy siis kahta eri laatua sekä nevoja
että lettoja: l:o progressivisesti kehittyviä ja 2:o
regressi-visesti syntyneitä ja kehittyviä. Edellisiä olemme
toistaiseksi oppineet tuntemaan järvien umpeenkasvamisen kautta,
tulvamaiden soistuessa ynnä soiden ja kankaitten
rajauot-lcoissa syntyneiksi; jälkimmäisiä ovat ylempänä selvitetyt n. s.
..rimmet". Periaatteellisesti ovat ne kylläkin eroavia, mutta
kuu luonnossa tahtoo kustakin eri nevasta tai letosta
päättää. kumpaanko laatuun se kuuluu, voi joutua pulaau. Silloin
voi käyttää apunaan kahta keinoa:

l:o. Kaikissa niissä soissa, jotka ovat jatkuvan
progres-siviseu kehityksen alaisia, on monivuotisten kasvien juuren
niska syvällä turpeessa. Selvimmin tämä näkyy pienissä
männyissä. Männyn siemen itää melkein tai aivan turpeen
pinnalla. Se juurtuu eikä sitten enää pääse kohoamaan.
Turvekerros vähitellen paksunee, varsinkin sen kautta että
Sphagnumit, jotka meillä miltei aiua muodostavat turpeen
piutaosan, kasvavat pituutta. Mutta täten ja myöskin
varvuista y. m. kasveista putoilevien karikkeiden kautta turve
kasvaa ainoastaan pinnassaan (altapäin ei turve kasva).
Seuraus tästä ou, että taimen juuren niska joutuu yhä
syvemmälle turpeeseen. Tapaa yleisesti nuoria mäntyjä, joiden
juuren niska ön 20 à 50 cm syvällä turpeessa.
Päinvastoin on laita regressivisissä soissa; niissä monivuotisteu
kasvien, varsiukiu männyn ja varpujen juuret — kuten
teorian mukaan sopii odottaa — paljastumistaan
paljastuvat,. Tämä lienee helpoin keino, jonka avulla
regressi-viseu ja progressivisen suon voi eroittaa toisistaan, mutta
tietysti näiden mäntyjen antama tulos kohdistuu ainoastaan
taimen lähimpään ympäristöön. — Koska turpeen paksutessa

’) A. Us\v. Kihlman: op. cit-, siv. 15.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:41:06 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/23/0247.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free