Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
45
rämemättäitä, jotka jo rehevän sammalkasvillisuutensakin
kautta heti osoittautuvat progressivisiksi1). Ne eivät
kuitenkaan mitenkään saata olla primärisiä, sillä ensiksilcin olisi
vaikea käsittää, mitenkä tuollaiset, useasti hyvinkin pienet
siiolaikut2) olisivat saattaneet säilyä muun suon muuttuessa
ensin rämeeksi ja rämeestä regressiviseksi nevaksi tai letoksi, ja
toiseksi tuollaisissa tapauksissa progressivisissa nevoissa ja
letoissa useasti tapaa regressivisille soille karakteristisia
sarakasveja (Scirpus ccespitosus, Eriophorum vaginaturn y. m.), joiden
tuppaat ovat joutuneet, sammalien peittoon. Tämä
jälkimmäinen seikka aivan selvästi osoittaa, että paikka ennen on
ollut tyypillistä regressivistä fScirpus-. Eriophorum ongi
natum-) rimpeä, että toisin sanoin nuo progressiviset laikut
ovat syntyneet regressivisen rimmen välityksellä entisestä
rämeestä. Tämä käy ehkä vielä selvemmin ilmi siitä, että
tuollaisen pienenkin progressivisen laikun keskellä saattaa
löytyä yksityisiä lahoomatta jääneitä rämemättäitä 3) entisestä
rämeestä, jotka rämemättäät voidaan vielä melkein
täydellisesti prepareerata esille, vaikka uusi progressivinen suo jo
alkaa niitten laitoja peittää.
Etelämpänä käyvät nuo progressiviset nevat yhä
yleisemmiksi, niinpä ovat esm. Pohjanmaalla. Perhossa,
progressiviset nevat melkein yhtä laajoja ja yleisiä kuin
regressivi-setkin. Etfeivät nämät laajat Perhon nevat kuitenkaan
saata olla primärisiä, selviää siitä, että niitä koskee kaikki
mitä sivuilla 31—33 on sanottu rämeistä syntyneistä
nevoista. Mutta että ne toiselta puolelta ovat selvästi
progres-sivisia, selviää paitsi niiden kasvillisuudesta, joka on
tyypillinen progressivisen nevan, siitä että
1:0 ne todella kasvavat korkeutta, mikä voidaan
osoittaa siv. 43 mainitulla tavalla;
’) Hult lieuee ensimtnäiueu, joka ou liuouiauttuuut rimpien uuilelleeu
sammaltumisesta. Hj. Hjelt och R. Hult: op. cit., siv. 39.
’) Vrt. A. K. Cajander: Ein Beitrag etc., siv. 11.
’) Vrt. Cajander: muistiinpanot 11 ja 12 yllä ei terät lissa
tutkimuksessa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
