Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
57
reuniska" itse asiassa tulee olemaan melkoista ylempänä kuin
todellinen, syystä että juuret paksunevat. Lisäksi tulee, että
satavuotisten puiden elämänaikana on aina saattanut olla
aikakausia, jolloin suon kasvaminen on ollut melkein 0,
kenties osittain vähän regressiviuenkin. — Suokerrosten
laskeutumisesta käy ymmärrettäväksi, että useat Saksan suot.
joitten pohjalla on roomalaisaikuisia sotateitä ja jotka siis
seu jälkeen ovat kasvaneet noin 2,000 vuotta korkeutta,
eivät kuitenkaan ole varsin monen metrin vahvuisia ’).
Sen kautta että meidän soissamme löytyy ajottain
re-gressiviuen kehitys, jolloin suon pinta alenee melko lailla,
tulee meikäläisten soiden summittain-keskimääräinen
vuotuinen paksuuskasvu vielä paljon pienemmäksi kuin
saksalaisten hoclnnoorien, huolimatta siitä että soittemme
vuotuinen pinta-korkeuskasvu ei olekaan saksalaisista soista
varsin paljon takapajulla4).
Toinen kysymys, joka lukijalle helposti juolahtaa
mieleen, on, miten pitkät ovat soittemme ylempäuä selitetyt
kaudet = räme – regressivineu rimpi — progressivinen neva
resp. letto -»• räme. Siihen on tutkimusten nykyisellä
kannalla ollen vaikea antaa vastausta. Turvesuomme ovat
syntyneet jääkauden jälkeen, mutta milloin, vuosiluvuissa
määrättynä, jääkausi loppui, on vielä ratkaisematta. Kun ottaa
huomioon, että Blytt on voinut eroittaa Norjan turvesoissa
päällekkäin 8 à 9 eri kerrosta, vuorotellen puita sisältäviä
ja puuttomia, niin voimme siitä päättää, että kysymyksessä
olevat suot ovat jälkeen jääkauden ehtineet olla
peräk-käiisesti 4 à 5 regressivisen kehityksen alaisina, josta
ilman muuta seuraa, että soittemme kehityskausien täytyy
olla melkoisen pitkiä.
’) Vrt. esim. tirieb: Das europitische Oedlaud, y. ui.
3) Vrt. esim. Gustaf Hoyer: Hodeukuude uud Klimatolqgie. 1856,
siv. 7(1—77: C. Weber: op. oit, siv. 23, y. ui.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
