- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXIII bandet. Häfte 1-4/XXIII nide. Vihko 1-4 /
66

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

66

nimellä (gran-, löfskogs-)kärr, saksankielisessä nimillä
Sumpt-wälder ja (Erlen-)Brüche. Xe kuulunevat agronomein
muta-soihin.

Korvista voidaan eroittaa 3 päätyyppiä:

l:o. Kuusikorvet. Turvekerros yleensä syvää, usein
monta metriäkin. Sammalpeite rehevää ja melkein
yhtämittaista; lSphagnnm strictum on pääsammai, seassa
esiintyvät Sph. recurvum, märillä paikoin Sph. squarrosum y. m..
karakteristisimmista mainittakoon Sph. IIulffii, joka
kuitenkaan ei ole yleinen; karhunsammaltakin (Polytrichum
com-mun») saattaa toisinaan olla koko runsaasti. Turpeen pinta
on usein mättäistä ja mättäillä löytyy monasti
kangassain-malia (Uylocomium y. m.). Varpu kasvillisuus tavallisesti ei
ole varsin runsasta, tapaa etenkin suopursua, mustikkaa
puolukkaa ja Cassandras,. Heiniä on niukanpuoleisesti (Carex
globularis, C. sparsiflora, C. loliacea, Calamagrostis phragmi
toides y. m.), ruohoja sitävastoin on usein runsaasti, milloin
Equiselum silvaticumia. (var. capillaris!), milloin
suomuuraimia ynnä joukko muita, vähemmän tärkeitä. — Kuusi
kor-vista olisi oikeastaan eroitettava koko joukko eri
muotoja; niistä muutamat (esim. Polytrichum-rikkaat) lähenevät
korventapaisia maita, toiset taas rämeitä.
Viimeksimainituissa on metsänkasvu kehnompaa, varpuja runsaasti ja puut
suuresti naavan peittämiä.

2:o. Lehti- tai sekapuukorvet eli riidat ovat paraasta
päästä koivukorpia, seassa saattaa kasvaa tervaleppää ja
kuusta, toisinaan joukko pajuja. Viidat ovat useasti paljou
märempiä kuin kuusikorvet, jo ta vas toin turve monasti oh
ohuempaa; pohjavesi on yleensä selvään juoksevaa, usein
on niissä pieni purokin keskellä; toiset sijaitsevat
varsinaisella tulvamaalla. SammalkasvilUsuus on yhtä rehevää kuin
kuusikonissakin, mutta useasti ei niin runsasta, etupäässä
Sphagnnm lajeja, seassa Polytrichum commune, Mnium
cincli-dioides y. m., aksessorisesti tavataan sitäpaitsi suuri joukko
muita lajeja. Varpuja ei yleensä ole sanottavan paljon,
samoja lajeja kuin kuusikonissakin. Ruohot ja heiuät ovat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:41:06 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/23/0270.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free