Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Sienien aikaansaamasta havupuiden karistetaudista
(Schyttekrankheit).
Kirj. Yrjö E. Rainio.
(Tälliin 4 tuuliin).
I. Kirjallisuus ynnä eri teoriat karistetaudin synnystä.
Tuskinpa mistään taudista lienee metsämiesten kesken
aikojen kuluessa niin paljon puhuttu, kuin petäjien
karistetaudista. Metsänhoidollisissa aikakauskirjoissa tavataan
lukuisasti kirjoituksia, joissa lausutaan eri mielipiteitä sen
syntyyn nähden. Seuraavassa koetamme lyli3’esti tehdä
selkoa tätä tautia koskevasta kirjallisuudesta.
„Kariste-" eli „Shiitte"-taudilla tarkoitetaan, kuten jo
nimikin osoittaa, sitä, että puusta syystä tai toisesta neulaset
alkavat kuivua ja karista maahan. Sana „Shüttekrankheit"
on saksankielessä ollut käytännössä jo Georg Lugwig
Hartig’in ajoista asti, joka ensimäisenä enemmän rupesi
kiinnittämään huomiota tähän tautiin ja käytti
„Shütte"-nimi-tystä jo vuonna 1S08 ilmestyneessä kirjassaan, Lehrbuch
fur Förster. Shiitte-sana johtuu verbistä „shütten" =
karistaa, jonka tähden puhuessani tästä taudista käytän sauoja
rkaristetauti" ja „karistesieni", varsinkin sentähden, että ne
niin perin hyvin ilmaisevat vastaavia saksalaisia nimityksiä.
Kirjallisuus tällä alalla 011 hyvin laaja. Vanhimmat
tunnetut kirjoitukset ovat jo 1700-luvulta (11 ’itziehen:
Forslund Jagdfrennde 1794 s. 51 ja Burgsdorf: Forsthandbuch
II 1796 s. 425), joista nähdään, että petäjän neulasten
kuivuminen jo tällöin oli tunnettu. Sittemmin alkaa 1800-luvun
alusta ilmestyä yhä useampia tätä asiaa koskevia teoksia,
joita on tavattavissa sekä metsätieteellisessä että puhtaasti
botaauisessa kirjallisuudessa. Yhteenvedon tästä hajallaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
