Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
88
rissa, alle viiden vuoden olevissa taimissa, joilla ei ole niin
suuria vesi varastopaikkoja käytettävinään kuin suurilla puilla,
epäsuhde veden haihtumisen ja tätä korvaavan juurien
toiminnan välillä. Siitä johtuu juuri neulasten kuivuminen.
Kuta suurempi ilman ja maan lämpöasteiden ero on. sitä
suurempi vaara on tarjolla, sillä juuret eivät voi ruveta
toimimaan kuinka alhaisessa lämpömäärässä hyvänsä. (Sachs
on m. m. näyttänyt, että se lämpömäärä, jossa juuret
alkavat toimintausa, on erilainen eri kasveilla. Tupakalla ja
kurpitsalla lakkaa juurien toiminta, kun lämpömäärä on
alentunut -f- 5° C., jota vastoin Br08sica’n juuret voivat
ottaa vettä maasta aina 0" C. asti). Kuta suurempi maan
temp-peratuuri on, sitä paremmin voivat juuret toimia ja
päinvastoin. Keväällä on maan lämpö ilman lämpömäärää
paljon alempana, josta johtuu, että juuret eivät voi kyllin
nopeasti korvata neulasista haihtuvaa vettä. Suoranainen
kosteuden puute sitävastoin ou harvemmin tähän syynä, koska
keväiseeu aikaan maa usein on liiankin kostea. Jos juuristo
on hyviu kehittynyt ja laaja, niin voi se luonnollisesti
paremmin kuin vähemmän kehittynyt juuristo korvata
haihtuvaa vesimäärää. Ebermayer esittää ylläsauotun perusteella
useita keinoja karistetautia vastaan. Näiden toimenpiteiden
tarkoituksena ou joko suojella puuntaimia suurelta
vedenliaih-tumiselta tai maan lämpömäärän enentäminen. Ensiksikin
hän ehdottaa, että taimitarhat: olisivat asetettavat varjoisaan
paikkaan puiden suojaan tai että muulla tavalla esim. puun
oksia taimilavojen viereen pistämällä saataisiin suojaa
nuorille taimille. Maan lämpöä voitaisiin Ebermayer’in mielestä
enentää sillä, että taimilavat peitettäisiin talveksi lehti- ja
sammalpeitteellä, joka estäisi lämmön haihtumista. Sitäpaitsi
on aina pidettävä huolta siitä, että puiden juuristo kehittyy
mahdollisimman hyvin.
Veden haihtumisesta seuraavaa puiden kuolemista on
sitäpaitsi tutkinut Robert Hartig’) sekä Oswald Kihl-
’) K. Hartig: Vertrockncu und Krfrieren der Kieferzxveige.
Forst-naturwiss. Zeitsclir. 1802, s. 85.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
