Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
128
Witzleberim ja Burgsdorf in ajoilta asti, (1800-luvulta) jolloin
ei vielä sanottavasti ollut keinotekoista metsänviljelystä
käytännössä. Sitävastoin hän ’) on sitä mieltä, että karistetauti
on levinnyt vasta sitte, kun ruvettiin suuremmassa määrässä
käyttämään paljaaksi hakkauksia ja massanuorennustapaa.
Luultiin sentähden, että voitaisiin estää tätä tautia
palaamalla luonnolliseen uudistustapaan tai jättämällä
suojametsää uuoreunukseu yläpuolella. Myöhempien kokemuksien
kautta on kuitenkin tultu siihen huomioon, että luonuolliset
uudistukset, samoin kun taimistot suojametsän alla ovat
olleet aivan yhtä arkoja ja että keinotekoiset kulttuurit
vanhojen metsieu suojassa ovat olleet enemmän arkoja
kariste-taudille. Tämä onkin vallan luonnollista, kun ajattelee,
että tämä tauti useasti 011 sienen aikaan saama ja että näin
ollen alla olevat taimistot ovat aina vaarassa tulla
tartutetuiksi ylempänä olevien sairaiden puiden neulasista.
b) Keinotekoisten suoja laitosten käyttäminen :*)
„Paleltumisprmsiipinu ollessa vallalla ruvettiin piankin
luonnollisen uudistuksen ja suojametsien käyttämisen sijasta
turvautumaan, kuten jo edellä on mainittu, keinotekoiseen
taimien suojaamiseen. Niin esim. peitettiin taimistot jo
varhain keväällä puiden oksilla, jotka viimeisten kylmien
ohi-meutyä otettiin pois. Näistäkään toimista ei
ymmärrettävästi ollut sanottavaa hyötyä, koska nuoret petäjän taimet
eivät lainkaan ole hallanarkoja. Päinvastoin tällä tavalla
useinkin saatiin tauti tarttumaan, jos käytettiin peitteeksi
karistesienen saastuttamia tuoreita oksia. Sentähden
saadaankin lukea useammista eri metsämiesten lausunnoista,
että näillä peittämiskokeilla ei oltu tarkoitettua tulosta
saavutettu. Jokseenkin samaa on sanottava muista
keinotekoisista suoja-aineista kuten sammalista, lehdistä, sahajauhoista,
mullasta y. m., niillä ei nimittäin voida karistesientä vastus-
’) v. Tubeiif: Die Bekiiinpfuug der Sehiitte s. 43—15.
*) v.Tuheuf: 1. e. s. 45—49.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
