Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
139
sekoitettiin S kg. kuparivitriöolia ja 15 kg. kalkkia l). Koska
tämä sekoitus kuitenkin oli liian paksua, niin luovuttiin
siitä ja pian ruvettiin Saksassa yleisesti käyttämään 2°„
kuparisekotusta viiniköynnösten ruiskutukseen. Vielä
myöhemmin ovat kokeet näyttäneet 1 °/0 kuparisekotuksen
tarkoituksenmukaisemmaksi2). Nykyään käytetään 1 %
kupari-sekoitusta lehtikasveja varten kesällä, jota vastoin
talvi-ruiskutukseen käytetään 2%. Kalkkiin nähden käytettiin
eusin 4 kg. poltettua kalkkia vastaamaan 2 kg. kuparivitriolia,
vaan myöhemmin on sekoituksessa alettu käyttää saman
verran kalkkia kun kupariakins). Kuparikalkki- eli
Bordeaux-seos (l °’o) valmistetaan nykyään seuraavalla tavalla:
Ensin otetaan 50 ltr. vetoinen astia ja täytetään vedellä,
johonka korissa tai pussissa upotetaan 1 kg. kuparivitrioolia
niin puhdasta kuin mahdollista (siinä tavataan nimittäin
usein rauta-yhdistyksiä). Tämän jälkeen täytetään toinen 100
ltr. vetoinen astia puoleksi vedellä (50 ltr.) Ennenkuin sitte
1 kg kalkkioksidia (polt. kalkkia) tähän veteen sekoitetaan,
valmistetaan se ensiksi jossain toisessa vähemmässä astiassa
maitomaiseksi nesteeksi (luonnollisesti ottamalla vettä
isommasta 100 ltr. astiasta), jonka jälkeen se siilin kautta kaadetaan
edellämainittuun 100 ltr. vetoiseen ja 50 litralla täytettyyn
astiaan. Kun nyt näin 011 saatu, sekä kuparivitrioli, että
kalkkimaito-sekotus valmiiksi, seuraa näiden sekoittaminen
toisiinsa. Ennen toimitettiin tämä siten, että kumpaisetkin
aineet kaadettiin yhdellä kertaa erääseen kolmanteen
astiaan. Parhaiten käy se päinsä siten, että
kuparivitriolise-kotus vähitellen ja samalla hämmentäen kaadetaan kalkki-
’) Millardet oli tiimiin sekotuksen keksinyt jo v. IH88.
s) Jo v. 1888 olivat Millardet ja Gayon’in kokeet näyttäneet 10 „
yhtä hyväksi kuin 2 u,0 kuparisekotuksen. (Dr R. A. Aderhold: iieutige
Stand uoserer Keuntuisse illier die Wirkuug und Ververtunsr der
Bordeau-btttche als Ptlan/.en schutzmittcl; Jahreab. der Vereinigung der ang.
Botanik 1 .Tahrg-. 1003, s. 13.)
J) Oikeastaan neut raliseeraa jo 1 osa kalsiuinoksiidia 4 osaa
kuparivitriolia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
